torstai 20. tammikuuta 2011

Harmaata

 Pieni harmaahiuksinen vanhus harmaassa hameessaan ja punaraidallisessa harmaassa villatakissaan laskeutuu mäeltä. Toisessa kädessä hänellä on iso kivi, toisessa kimppu kukkivia mimoosan oksia. Ojentaa neuvottomana molemmat kätensä.

- Ah, suokaa minulle anteeksi, en voi tervehtiä! Onpa ihana ilma. Hyvää päivänjatkoa teille.
- Kaunista on. Kiitos, samoin Teille.
Mennessään hän vilkuttaa mimoosakimpulla.


Kulman takaa kuuluu äänekästä puhetta, koot ja hoot ääntyvät voimakkaasti. Kolme vanhaa arabimiestä jokaisella harmaa pipo päässään, istuu tien harmaalla betonikaiteella, kaksi heistä nojaa kävelykeppiinsä. Ovat usein samaan aikaan liikkeellä kuin mekin. Nostavat kätensä tervehdykseen leveästi hymyillen.

- Tänäänkin tavattiin. Kaunis ilma. Niin aurinkoista, vaikka on tammikuu.
Olemme samaa mieltä. Toivotamme heille hyvää päivänjatkoa. Keskustelun kuulemme kääntyvän takaisin arabiaksi.






Harmaapartainen polkupyöräilijä tiukassa punamustassa ajoasussaan peilipintaisine aurinkolaseineen huiskauttaa kättään.

- Il fait beau, n’est-ce pas! Kaunis ilma, vai mitä!



Vain muutaman tunnin kuluttua harmaat pilvet ja usva peittävät maiseman.


********************************************




8 kommenttia:

  1. On harmaata ja harmaata.. Vau mitä kuvia olet kerännyt, ei ihme että kaikki ovat innoissaan, tosin tervehtisivät siellä varmaan muutenkin. Näin kaiken elävästi silmissäni, samaistun siihen mummoon kivi toisessa ja mimosat toisessa kädessä..

    VastaaPoista
  2. Tähän aikaan vuodesta mieleeni nousee Madeiran kaiho. Olimme siellä kauan sitten tammikuussa. Ne mimosat! Ihanaa, että houkuttelet blogisi kuvilla meidät lumessa kahlaajat kevätfiiliksiin!

    VastaaPoista
  3. Hyvät hyssykät, miten keväisen näköistä!
    Ja iloisia ihmisiä. Ihanaa katsella kevään kukkasia, vaikka itse nautin vielä pitkään täällä talven lumista rientoineen.

    VastaaPoista
  4. voi miten ihanasti tuot sielumme silmiin kävelymatkasi!

    VastaaPoista
  5. Sirokkomummo:) ~
    Tunnet sitten varmaankin nenässäsi kukkien huumaavan tuoksun. Unohdin mainita, että jalassasi olivat ruudulliset Ieva-merkkiset huopatossut. Samanlaiset on minullakin sängyn vieressä.

    Ellinoora ~
    Madeira on minulta jäänyt näkemättä, mutta kaikki jotka ovat siellä käyneet, ovat ylistäneet saaren kukkaloistoa.
    Tiedätkö, minua ilahduttivat erikoisesti tienvarren pajunkissat. Pakko oli kurkottaa kameralla ojan yli niitä kohti. Nyt voin koti-ikävissäni koivun lisäksi katsella Suomesta tuttua pajua kylässämme.

    aimarii ~
    Se oli ihmeen keväinen päivä, ihmiset ja luonto iloitsivat. Aurinko paistoi niin kirkkaasti, että pieniä tuoksu-orvokkeja tuskin olisin huomannut ilman nenään leijuvaa orvokintuoksua.

    Airelle ~
    Sinä vaistosit kevääseen hullaantuneen tunnelmani. Pienimmänkin kukan puoleen kun piti kumartua ja
    kameran kanssa tervetulleeksi toivottaa.

    VastaaPoista
  6. Aukaiset aarrekätkön, jonka päälle on kirjailtu kaunis sana: kevät 2011. Aistit virittyvät ottamaan vastaan. Kevään tuoksun tunnen, kukkaset talviunesta heränneet havaitsen, harmaiden ihmisten iloiset tervehdykset hykerryttävät.

    Kevätmieli tarttuu.

    VastaaPoista
  7. Lastu ~
    Kommentti kuin kevätruno.
    Kiitos Lastu.

    VastaaPoista
  8. Hei! Mon Accent on uusi nettilehti Ranskassa asuville suomalaisille ja muille Ranskasta kiinnostuneille. Aiheet vaihtelevat ruokaresepteistä kulttuuritapahtumiin ja arjen vinkeistä matkajuttuihin. Tervetuloa tutustumaan! http://monaccent.com

    p.s. Toivotamme myös kaikki innokkaat kirjoittajat tervetulleiksi avustamaan!

    VastaaPoista