sunnuntai 8. heinäkuuta 2012

Hetkiä

Kesäyön kuutamo
– Sadepisarat valuvat juhlavalaistun kirkon ikkunalaseissa. Kuinka kaunis voikaan nuoruus olla valkoisessa albassaan, kuinka hyvältä tuntuu olla rakkaidensa lähellä.

– Pilvet ja saarten metsät kuvastuvat veden peilistä. Hartioita ja käsivarsia särkee, mutta uutta pilkkiä täytyy päästä kokeilemaan. Kipu unohtuu kun kuhan kylki vilahtaa veneen vieressä, josta se napataan haavin nieluun. Nyt soutamaan vesi kielellä kohti kotia ja grilliä. Mutta kalaonni jatkuu. Lähellä kotirantaa pyydykseen tarttuu vielä toinen samankokoinen kuha. ”Pas mal” sanoisi ranskalainen yhteensä kolmen kilon kalaherkusta. Minä taputan veden pintaa kiitokseksi Ahdille antimista. Hartiakipu on enää vain muisto.

– Vaahtosammuttimen kokoinen punahilkka uudessa punaisessa muumihatussaan, jota ei saa riisua edes nukkumaan mennessä, havahtuu leikeistään. Radiosta kuuluu musiikkia, pikkuinen tulee seisomaan eteeni, katsoo vakavana hatun lierin alta tiukasti silmiin, kohottaa molemmat kätensä ja aloittaa tanssin. Ensin liikkuvat sormet, sitten kädet ranteista, vähitellen pieni vartalo ottaa musiikin, jalatkin tulevat mukaan. Katse pysyy kiinteästi silmissäni kunnes musiikki vaatii pyörähdyksiä ja taivutuksia. Soitto loppuu ja esitys päättyy kuperkeikan yritykseen, jolloin hattu putoaa päästä, mutta vain silmänräpäyksen ajaksi.

– Kuuma iltapäivä täydessä kesäteatterissa. Yleisönä varttuneempaa väkeä. Naisia kukkamekoissaan, kevyissä lierihatuissa hartiahuiveineen, miehillä kesäpaidat ja lippalakit, monella aurinkolasit. Väliajalla  kahvi-, makkara- ja wc-jonoja. Näytelmä paranee loppuaan kohti, katsomo taputtaa vähän väliä. Itikkaparvilla on valinnan vaikeus, evästä riittää yllin kyllin. Esitys päättyy, matalat puupenkit istuimina ovat aiheuttaneet katsojille jäykistyviä jalkoja, moni hieroo selkäänsä ylös noustessaan.  

– Poutapilviä taivaan sinessä, auringon timantit välkkyvät laineiden liplatuksessa. Lempeä kesätuuli hyväilee aurinkotuolissa loikoilijaa. Kuulokkeista virtaa kaunis musiikki suoraan sieluun.

                  ******************************************************

10 kommenttia:

  1. Tunnelmallisista tuokioista syntyy hyviä muistoja, kokonainen elämä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesän kauniit ja mukavat muistot kantavat syksyn tultua talveen asti ja kauemmaskin.

      Poista
  2. Kuva kuusta ja järvestä niin lempeä, kaunis kaunis on kerrontasi muutenkin.
    Oikein ihanaa kesän jatkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kauniista, mieltä lämmittävästä kommentistasi.
      Oikein suloista suvea sinulle ja pikku kaverillesi.

      Poista
  3. Kauniita hetkiä.
    Mielenrauhaa suvimaisemassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, sellaisia hetkiä, jotka haluaisi muistaa kauan.
      Suvimaisema ja kaunis musiikki, sielun ja mielen hoivaajat.

      Poista
  4. Elämä on muistojen helminauhaa. Hauska seurata tuosta sivupalkista lämpötiloja talvi- ja kesäpaikassasi. Tänään ovat aivan samoissa lukemissa. Nyt mielestäni voisi jo ukkostaa, että ilmanala kevenisi. Heleää heinäkuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kovin harmaalta näyttää sivupalkissa Kuopion sää tänään, samanlaiselta ulkona ikkunan takana. Carcassonne saa nauttia auringosta, mutta tuulta näyttää olevan yhtä paljon.
      Mukavia kesäpäiviä sinulle, satoi tai paistoi.

      Poista
  5. Ihastuttavia tuokiokuvauksia. Kuunsillalla voi tunnelmoida ja elää kauniit hetket uudestaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi Aimarii. Et arvaakaan miten paljon ilahduin kun näin nimesi ja huomasin, että blogi-elämä jatkuu, vaikka "Pollen suuret saappat" joutuivat jäämään polkunsa päähän.

      Poista