perjantai 7. joulukuuta 2012

Kide - novellihaaste


Haasteiden aika ei ole ohi. Mary von Törneltä Normandiasta sain lukemaan innoittavan haasteen.
Kiitos Mary!
Ensireaktio oli, että eihän minulla ole täällä Ranskassa novellikirjoja mitä lukea. Mutta onneksi tässä tapauksessa novellin käsite on varsin laaja ja niinpä uskaltauduin mukaan.

                                                                 Kide - novellihaaste

http://jsmeresmaa.blogspot.fr/

Ohjeistus:
1. Luettele ainakin viisi novellia, jotka ovat kolahtaneet tai jääneet muuten mieleen. Kerro miksi, jos mahdollista.
2. Aseta itsellesi vuodeksi novellilukutavoite.
3. Kopioi blogiisi Kide-kuva ja aseta kuvatekstiksi novellien lukutavoitteesi sekä eteneminen esimerkiksi näin: 3/10. (Eli kolme luettu, kymmenen tavoitteena.)
4. Bloggaa lukemistasi novelleista ja kirjoita niistä arvio. Arvio saa olla minkä pituinen tahansa. Kide-kuvaa voi käyttää myös tässä yhteydessä, jos haluaa.
5. Haasta tuttaviasi lukemaan novelleja.

Tämä viiden kohdan ohjeistus on neuvoa-antava, ei pakollinen. Käytän novelli-sanaa, mutta joskus kertomuksen ja novellin raja voi olla häilyvä. Mikä tahansa lyhyt teksti käy, mitään novellin kaavaa ei tarvitse alkaa etsiä voidakseen osallistua.
Ei muuta kuin lukemaan!

***
Novellit, jotka ovat jotenkin Simpukkaan kolahtaneet:

1.      Juhani Aho: Siihen aikaan kun isä lampun osti   (Lastuja)

Kiehtova kertomus elämää mullistavasta tapahtumasta lapsen silmin nähtynä.

Tämä on ensimmäisenä mieleen jäänyt lukukokemus novelleista. Sitä luettiin koulussa äidinkielen tunnilla joskus alaluokilla. Jokainen luki vuorollaan pätkän tarinasta ääneen, toiset kuuntelivat hiiskahtamatta.
Olin aika pollea kun sain koulun kirjastosta kirjastokortin ja pääsin ensimmäisen kerran lainaamaan kaikki Juhani Ahon lastut.

2.      Elina Karjalainen: Mummon onni   (Ukki ja mummi)

Syyllisyyden tunne taitaa olla ikuinen äitien ja mummojenkin seuralainen. Elina Karjalaisen tarinassa on kaksi mummoa ja pienokainen, jota toinen mummoista pukee ulkovaatteisiin. Toinen mummo seuraa vierestä kuinka taapero saa päälleen vaatekerran toisensa jälkeen.

-        Minun on pakko myöntää, että olen sellainen vanha rötiskö, joka ei kovin pitkään jaksa tuollaista kykkimistä, kiskomista, nykimistä ja nyhtämistä, mitä sinä parasta aikaa teet.
Toinen mummo oikein kirkastui.
-        Sinä luulet vain, ettet jaksa. Taidat olla sen sortin mummo, joka haluaisi vain istua keinutuolissa ja silittää lapsen hiuksia, kun tämä kirmaisee ohi. Kyllä minun mielestäni isoäidin täytyy jaksaa myös osallistua lapsen hoitoon.

Mutta kuinkas siinä sitten kävikään. No, ainakin tarinan loppu kirvoitti pienen vahingoniloisen virnistyksen tämän lukijan naamalle.

3.      Juhani Mäkelä: Kumouksellinen (Reiskan kanssa Ranskassa ja sielunvaelluksella)

Ajankohtainen aihe edelleen kun maailmalla tapahtuu vallankumouksia vähän väliä.  Mäkelä tulkitsee tapahtumaa taitavasti (ja tietysti lukijan yllättäen) uuden hallitsijan näkökulmasta.
Sain tämän kirjan muutama vuosi sitten Suomen tuomisina ja tykästyin siihen. Kuinkas muutenkaan, kun osassa tarinoista eletään Ranskassa mainion Reiska-koiran kanssa.

4.      Anna Gavalda:  UÄ (I.I.G)  (Kunpa joku odottaisi minua jossakin,  Je voudrais que quelqu'un m'attende quelque part )

Riipaiseva kertomus viimeisillään raskaana olevasta naisesta, joka joutuu synnyttämään kuolleen lapsen.
Luin tämän ranskaksi (hitaasti sanakirjan kanssa) Anna Gavaldan 12 kiehtovan novellin kokoelmasta.  
   
5.      Mary von Törne alias A. Dannebey: Kotiinpaluu (sen voi lukea täältä)

Kaunis, koskettava ja yllättävä kotiinpaluu ulkomailla vietettyjen vuosien jälkeen.
Novelleja löytyy kirjojen lisäksi blogistaniastakin. Pidän paljon näistä blogisuosikkini Maryn kirjoittamista tarinoista.

Netistä löytyi tämänkin hauskan novellilajin, eli ”raapale”, joka määritellään näin: "Raapaleet ovat science fiction- tai fantasianovelleja, joissa on täsmälleen sata sanaa. Varsinaisen tekstin lisäksi kirjoittaja saa käyttää korkeintaan 15 sanaa otsikkoon ja mahdollisiin väliotsikkoihin. Tästä huolimatta tekstin tulee täyttää kaikki ne vaatimukset, jotka ovat ominaisia hyvälle scifi- tai fantasianovellille."
Raapaleita  löytyy myös blogistaniasta.
Tässäpä toisen blogisuosikkini Stazzyn kirjoittama mainio sadan sanan juttu: 
Jänis (se löytyy täältä)
                                               .....
Olen luopunut kaikenlaisista tavoitteiden asettelusta. Toki novelleja luen edelleenkin, ehkä jopa yritän kirjoittaa lukemistani tänne arvioita.
                                               .....
Haluan haastaa mukaan kaksi kirjojen ystävää.  Ina ja Ellinoora, olkaapa hyvät!

                             *****************************************


12 kommenttia:

  1. Kiitos haasteesta! Olen kunkin kuukauden lukemisistani erikseen maininnut myös novellit, joita luen mieluusti pitemmän proosan välipalaksi. Täytyypä palata niihin sen verran, että osaa perustella tähän haasteeseen. - Mainitsemistasi kiinnostuin Mäkelän Kumouksellisesta ja Maryn Kotiinpaluu-novellista, joihin aion tutustua pikimmiten. Palataan aiheeseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle kun otit haasteen vastaan. Antoisia lukuhetkiä novellien parissa, jään odottamaan hyviä novellivinkkejä.

      Poista
  2. Aijaijaijai, Nyt tuli paha! Olen kirjojen ystävä, mutta novelleja olen lukenut vain harvakseltaan. Vastaan kyllä haasteeseen, mutta se vaatii tuumailua, joten ehkä myös aikaa. Usein olen vähän pettynyt novelleihin, varsinkin novellikokoelmiin, kun niissä asetelmat vaihtuvat juuri kun pääsee lukemisen vauhtiin. Tykkään yleensä vähän pitemmistä tarinoista. Olen ehkä sen verran hidas syttymään. Kiitos kuitenkin haasteesta, palaan vielä asiaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kun lähdit mukaan novellihaasteeseen, vaikka viihdytkin paremmin romaanien parissa. Tosi harvoin minäkään olen novellikokoelmaa lainannut. Täytyypä tulevana kesänä katsella kirjaston hyllyjen tarjontaa uusin silmin.

      Poista
  3. Löytyihän noita varastosta. Itse olin unohtanut Ahon lastut kokonaan, tuo lampun osto -novelli on tosiaan ihan paras.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yllätyin itsekin. Tuli melkein valinnan vaikeus. Vanhemmista novelleista jäi mainitsematta Veikko Huovisen elämänmakuiset, humoristiset tarinat. No, ehtiihän niihin palata.

      Poista
  4. Tykkään lukea novelleja, ovat sopivan mittaista junalukemista.. mutta en iki maailmassa olisi muistanut yhtäkään kokoelmaa nimeltä. Onneksi ei minulta kysyttykään!
    Nauratti tuo edellinen 'näköalapaikan' pullo, hyvin on maailmanloppu markkinoitu. Ja tekin olette siellä lähellä melkein turvassa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En muista minäkään muita kuin Ahon Lastuja-kokoelman kaukaisesta lapsuudestani. Suomesta tulleet Mäkelän ja Karjalaisen kirjat kaivelin hyllystäni. Gavaldan kirja tarttui käteen kirpparilta.
      Ei ole maailmanlopun ufoja vielä tavattu. Jännähän niitä olisi nähdä kun näinkin lähellä laskeutumispaikkaa ollaan.

      Poista
  5. Novellit ovat jääneet kohdallani vähiin lukemisiin, vaikka joksu niitä itsekin yritän kirjoittaa. Tuo sadan sana raapale on kiinnostava.

    VastaaPoista
  6. Raapaleen kirjoittaminen vaatiikin taitoa. Tarina on kerrottava lyhyesti,ytimekkäästi ja kiinnostavasti. Eipä taida minulta onnistua.

    VastaaPoista
  7. Vihdoin viimein olen vastannut haasteeseesi. Anteeksi, että kesti näin kauan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että vastasit ja annoit lukuvinkkejä. Vieläpä ihan sopivan ajan puitteissa :)

      Poista