perjantai 1. maaliskuuta 2013

Ajatusten aamujumppa



Joku aika sitten sain Stazzylta tämän blogistaniassa kierrelleen 11 kysymyksen haasteen, kiitos siitä. Olen aiemmin vastaillut samaiseen haasteeseen ja vienyt sitä eteenpäin. Nyt tyydyn vain keksimään vastauksia.
Ensi lukemalta kysymykset tuntuivat aika vaikeilta.  Luin kysymykset uudelleen ja vastasin saman tien jokaiseen. Tässäpä aamun tulos:

1. Kerro yksi outo aamurutiinisi.
Herättyäni en aikaile, vaan pukeudun aika nopeasti, varmaan jäänne työvuosilta. Vasta sitten on aamupalan vuoro. Toisin toimivat naapuruston madamet, jotka liehuvat aamutakeissaan lähes puolille päivin. Helmat maata viistäen vievät roskapusseja, kitkevät kukkapenkkejä tai juoruilevat portilla ohikulkijoiden kanssa.

2. Mitkä ovat kaksi inhottavinta sanaa tai kielivirhettä suomessa?
Vanhat, mutta turhan hyväkuuloiset korvani inhoavat kuulla tiettyä v:llä alkavaa eräiden nykyihmisten jokaisessa lauseessa hokemaa tehosanaa. Ilmeisesti olen ollut liian kauan pois Suomesta, koska muukin kiroilu särähtää korvissani. Kielioppia en hallitse, kielikorvakin taitaa kuuroutua.

3. Kultakutri ja kolme karhua. Mitä syöttäisit karhuille Kultakutrin sijaan?
Ne ovat kilttejä karhuja, eiväthän ne voi Kultakutria  syödä. Mutta kelpaisikohan niille aamulla leipomani epäonnistunut mustikkapiirakka. Talonväelle ja pihan punarinnalle piirakka ei maistunut.

4. Mikä on suosikki-nelijalkaisesi?
Mitähän tuohon vastaisi?  Sanoisinko, että sisälläni asuu pieni aasi ja kissoille mun syömmeni sykähtää sekä konttaaville vauvoille.

5. Toimivatko (noin) viisi sormeasi paremmin oikeassa vai vasemmassa kädessä?
Keskimäärin noin kaksi sormea toimii oikeassa ja yksi vasemmassa kädessä. Molemman käden peukalot ovat  pelkästään pyörittelyä varten.

6. Kuusi on aina kuusi, mutta onko honka, mänty vai petäjä?
Mänty on mänty, muutenhan ei voi mennä päin mäntyä.

7. Muistatko kaikkien seitsemän kääpiön nimet ulkoa?
Voi, en muista. Enkä muista Jukolan seitsemän veljeksenkään nimiä. Mutta Tupun, Hupun ja Lupun vielä muistan.

8. Mikä olisi maailman kahdeksas ihme?
Minun pienen maailmani kahdeksas ihme olisi hm… Enpä nyt usko ihmeisiin.

9. Kiinassa yhdeksän on lohikäärmeen luku. Kuvaile pieni lohikäärme.
Se on peukalon mittainen, välkkyvän sinivihreä, kaukaista sukua ufoille. Sillä on kahdeksan jalkaa ja pyrstö, puhuu yhdeksää kieltä, joista yksi on suomi.

10. Mistä aineesta sait koulussa kymppejä?
Saattoi olla piirustuksesta ja ehkä äidinkielestä. Kouluajoistani on kulunut jo kokonainen ihmisikä.

11. Polkupyörien renkaissa on osapuilleen 4x11 pinnaa. Milloin ja mistä ihmeen syystä olet viimeksi ollut kankki ko Jopo?
Tuon edellisen vastauksen vuosituhannella kuljin armaalla Jopollani keväisin ja syksyisin koulutieni. Silloin en ollut vielä niin ”kankki” kuten nyt lähes joka päivä.

                         *************************************************************

16 kommenttia:

  1. Keksitkin kivoja vastauksia. Ehdottomasti olen samaa mieltä noista v-alkuisista sanoista. Kankki ko jopo? Kotimaisen kielen taitoni on pahasti hiipunut, jopon tunnistan pyöräksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuossa hieman alempana onkin Stazzyn hauska selvitys ”kankki ko jopo”-ilmaukseen. Päättelin, että savolaiseen tapaan vastuu jää kuulijalle ja arvaamalla laadin oman ”kankean” vastaukseni.

      Poista
  2. Ihanat kissat kuvassasi ja mitä parhaat vastaukset! Voi kun joku påoistaisi tuon v alkuisen sanan pois käytöstä, on selkäpiitä riipivän kamalaa kun sitä kuulee, nuoret tytötkin sitä käyttää joka kolmantena sanana. se vaan on niin kamalaa. Muutenkaan en piodä kirosanoista.
    Oikein hyvää alkavaa maaliskuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On surullista, että kaunista äidinkieltämme tahrataan noilla rumilla hokemilla.
      Oikein hyvää maaliskuuta myös sinulle, kunpa kevät jo tulisi sekä sinne, että tänne.

      Poista
  3. Onpas hienoja vastauksia.

    Sirokko, "kankki ko Jopo" on suoraan Heli Laaksosta:

    "Olin suvel juontamas Savolaisen huumorin päivä. Voitte uskota kuinka vääräs paikka mää tunsi itten oleva. Mää oli heihi verrattunans kankki ja vähäsanane ko Jopo. Ajatteli siin miälesän, et jos täsä maas järjestettäis Varsinais-suomalaisen huumorin päivä, see olis mailma lyhkäsin tilaisuus.

    Vaik kyl meilläki vitsikkäi olla. Sitä ei vaa huama mistä."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä Heli Laaksosen huumori riemastuttaa, vaikka joitakin sanoja savolainen joutuu arvailemaan. Toivottavasti murteet säilyisivät ja rikastuttaisivat kieltämme.

      Poista
  4. Entisenä varsinais-suomalaisena Heli Laaksosen murre on niin tuttua. Vähän tarttunut minunkin puheeseeni.
    V-alkuista tiuhaan viljeltyä sanaa puhekielessä oudoksun, oikeastaan paheksun. Saatan kyllä tärskäyttää, mutta en koskaan v-sanalla. Ikävä tapa.
    On niin mukavaa lukea jälleen vastaamisiasi ja lukiessani heti muistin, etten mokoma olekaan vastannut tähän haasteeseesi, vaikka sain sen silloin aiemmin. Anteeksi, taisi vaan unohtua, tai minulla eoi kai ollut mitään kerrottavaa. Uskon, ettet ole minulle pahastunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tietenkään ole pahastunut. Haasteisiin vastaaminenhan on täysin vapaaehtoista. Eikä sitä aina keksi mitään kerrottavaakaan.

      Poista
  5. Minäkin jäin ihmettelemään tuota jopo-juttua. Selityksen jälkeen asia onkin päivänselvä.V-alkuisesta sanasta on tullut välimerkki, valitettavasti.

    Telkkarissa oli syksypuolella muuten Elämä pelissä -ohjelmasarja, jonka yhtenä tarkoituksena oli opettaa ihmisiä alentamaan v-käyräänsä. Käytettiin siis v____ttaa ja v_____tus sanoja kovin vuolaasti. Sen verran on ryhtiä tavallisessa suomalaisessa kansassa, että valitusten vuoksi loppuohjelmassa toimittaja oli kai pessyt suunsa saippualla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voisikohan suun saippualla pesu tehota vieläkin. Alakoulussa ollessani pelätty opettajamme pakotti pari kiroilevaa vesseliä pesemään suunsa saippualla luokan edessä. Se oli tehokas, mutta nöyrryttävä kokemus niin pojille kuin katselijoillekin. Kirosanoja ei sen jälkeen enää kuultu.

      Poista
  6. Jestas miten mukava oli lukea vastauksiasi. Minulla on kaveri, joka ryntää suoraan suihkuun ja pukeutumaan ja sitten vasta kahville. Kadehdin sellaista. Yöpukusillani tässä...: )

    Kisukuva on mahtava!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että tykkäsit vastauksista. Kuvassa herra Erikson ja Elisa-neiti.
      Kai sitä on niin paljon tapojensa orja, ettei voi niistä luopua. Pitäisi osata ottaa aamut vähän rennommin kun yleensä ei ole kiirettä mihinkään.

      Poista
  7. Ihanat vastaukset! Itse huomaan kielitaitoni ruostuvan taalla kaukana kotimaasta, mika olikin yksi motivaatioistani blogin kirjoittamiseen. Koetan yllapitaa aidinkieltani kirjoittamalla, silla puhekieli muiden paikallisten suomalaisten kanssa on muuttunut "sekakieleksi". V-sana sorahtaa miniunkin korvissani rumasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon, että blogin kirjoittaminen on hyväksi sekä äidinkielen, että tapahtumien muistamisen kannalta. Lukeminen on myös tärkeää ja blogien lukeminen erikoisen mukavaa.

      Poista
  8. Aamuisin pitaa pukeutua, mutta iltaisin vedan kernaasti pyjama-tapasien asun ylleni ja aikaisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taidan olla saman suuntauksen kannattajia, iltaisin päälle kaikista mukavimmat löhöilyvarusteet.

      Poista