maanantai 22. heinäkuuta 2013

Ihmisten ilmoilla


Erakkoelämän vastapainoksi on mukava välillä kömpiä ihmisten ilmoille. Lehdessä oli ilmoitus seniori-ikäisten lavatansseista. Sinnehän oli mentävä, vaikka sattuikin olemaan tihkusateinen ilta ja vaikka lämpömittari oli pysähtynyt + 13 asteeseen. Valitettavasti vuosikymmeniä lähes käyttämättömänä ollut kukkamekko sai jäädä edelleen kaapin uumeniin. Mitähän muu varttuneempi tuulipukukansa panee päälleen lavatansseihin, pian se nähdään. Paleltua emme kuitenkaan aikoneet, joten lämpimästi matkaan varustauduimme. Koivikon katveessa olevan tanssilavan parkkipaikalla sininen ranskis ohjattiin lähes kunniapaikalle orkesterin keikka-auton viereen. Järjestysmies loi hieman huvittuneen katseen autosta kömpiviin naparetkeläisiin. Mitähän ulkomaan pellejä nuokin, varsinaisia ranskalaisen eleganssin edustajia. Vilkaisimme pihalla parveilevaa tanssikansaa kesähepenissään ja päätimme jättää hupulliset tuulitakit autoon, samalla vaihdoimme lenkkikengät mukaan otettuihin kevyempiin jalkineisiin. Villatakeista emme malttaneet luopua. Lipunmyyjä muistutti, että pääsylippuun sisältyy kahviosta haettava kahvi ja karjalanpiirakka. Samasta asiasta muistutti myös ovimies, mutta emme malttaneet heti jäädä tarjouksista nauttimaan, piti päästä näkemään millainen oli meno tanssisalin puolella.
Seniori-ikäinen nelimiehinen orkesteri oli kajauttanut ilmoille ”Heilin Karjalasta” ja tanssikansa humppasi vauhdikkaasti lavan keskellä olevan pylvään ympäri. Samaan tanssijoiden virtaan liityimme mekin, vaikka tanssitaitomme ei kehuttava olekaan. Mutta kun intoa riitti, se korvasi puuttuvan taidon. Annoimme vain musiikin viedä. Kappaleen loputtua jäimme odottamaan jo seuraavaa, emmekä malttaneet vielä istahtaa seinustan penkeille jalkoja lepuuttamaan. Tosin villatakit piti käydä jo ensimmäisen humpan puoliskon jälkeen viemässä autoon. Tuli lisää humppaa, tuli valsseja, tangoja, jopa rokkia. Onneksi tuli myös orkesterin soittotauko ja vaivuimme lähimmälle penkille läähättämään. Kun henki kulki taas normaalisti, päätimme nauttia luvatut kahvit ja piirakat. Viereisellä penkillä pariskunta kertoi ottavansa vähän vahvistusta, mies pisti nitrotabletin kielensä alle ”varmuuden vuoksi” ja daami otti särkypillerin kipeisiin polviin. Kun musiikki alkoi, olivat he ensimmäisinä lattialla.

Me siirryimme ulos koivujen katveeseen pienelle kävelylle, mutta itikoiden joukkohyökkäys sai meidät pakenemaan takaisin sisälle. Nyt maltoimme jäädä hetkeksi seinustalle istumaan ja katselemaan tanssijoita. Naisilla oli kukkamekkoja ja – hameita, caprihousuja, ballerinatossuja, matalia sandaaleita, näkyi vain muutamat korkokengät. Ihan selvästi oli tultu tanssimaan. Hauska oli nähdä, miten seniorit olivat muuttaneet jenkan hypyt sujuviksi niiauksiksi ja kauniisti liukuviksi askeliksi, jotka eivät rasita vanhoja polviparkoja. Emme malttaneet jäädä seinustalle istumaan, vaan liityimme salia kiertävään askelvirtaan. Ensikertalaisille reilu kaksituntinen tuntui riittävän, teki mieli jo suihkuun ja jalatkin olivat valmiit lepoasentoon. Niinpä erakot poistuivat ihmisten ilmoilta kammionsa hiljaisuuteen kypsyttelemään seuraavaa ulkomaailmaan suuntautuvaa poikkeamista.

                                    ************************************************

10 kommenttia:

  1. Teilläpä mukava tanssireissu. Vieläköhän sitä jalat taipuisvat tangon taikaan, ainakin polkka jo pitäisi unohtaa ja hyppyjenkkakin unholaan.
    Onhan tanssi mitä parasta liikuntaa, ihanaa ajankulua. Jatkakaa siitä kun alkuun pääsitte. Oikein hyviä reissuja sieltä kammiostanne

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Reipas ja rytmikäs tanssi on meille mukavaa yhteistä liikuntaa, käy hyvästä kuntoilusta. Lavalla ei ollut tungosta, joten oli tilaa monenlaisille askelille.

      Poista
  2. Olipa kiva lukea tanssireissustanne.
    Suosittelen jatkamaan, siitä tulee tapa, josta on hyvin vaikea päästä irti. Eikä ikä ole mikään este.
    Lue mun tanssiblogista "Villit askeleet" esim tämä: http://villitaskeleet.blogspot.fi/2012/05/lavatanssit-osa-12-valssi-tango-hidas.html
    Siellä on paljon lavatanssista ja myös kaikenmaailman tansseista juttua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävinkin mielenkiinnolla taas lukemassa tanssiblogiasi ja innostuin lisää lavatansseista. Jospa seuraavalla kerralla ”kukkamekkokin” pääsisi irrottelemaan:).

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Oli parasta mahdollista kuntoliikuntaa, rentoa menoa musiikin tahdissa.

      Poista
  4. Oletko itse piirtänyt teidät tanssin pyörteisiin vissiinkin keittiön lattialle, kun on vispiläkin kourassasi?
    Joko seuraava kerta on suunniteltu, milloin taas jalalla koreasti?
    Kyllä tanssiminen on loistavaa liikuntaa ja lavatansseissa mukava tunnelma. Useampana ksänä olen vähintään kerran käynyt. Tältä kesältä on vielä pyörähtelemättä, tosin kävin illalla kymmenen vuoden tauon jälkeen kokeilemassa rivitanssia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Netistä löytyi tuo hauska kuva, jossa harjoitellaan tanssiaisiltaa varten. Piirustustaidot ovat yhtä vaatimattomat kuin tanssitaidotkin.
      Seuraavaa kertaa joudutaan nyt odottamaan muiden menojen takia, vaikka romanttinen täysikuu taivaalla tanssin pyörteisiin kutsuukin.
      Rivitanssi on varmaan mukavaa menoa, mutta askelten oppiminen tuntuu vaikealta.

      Poista
  5. Noinko hyvin reinot ja ainot luistivat lavaparketilla! Eipä hullumpi keino ravistautua mökkihöperyydestä aika ajoin liikkeelle. Vierivä kivi ei...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän reinot ja ainot jäivät odottelemaan tanssiaskeleita Ranskan kodin viileälle kivilattialle. Suomen suvessa karkeloidaan kevein jaloin sandaaleissa:).

      Poista