perjantai 19. syyskuuta 2014

Lähdön valmistelua ja robottien häirintää



aamuaurinko kurkistaa pihlajan alta
Monena päivänä ovat joutsenjonot lentäneet raskain siiveniskuin yli laiturin. Kurkiaurat järven yllä suuntaavat kohti etelää. Kaunis keltasävyinen ruska maalaa maisemia. Katse lepää vielä syksyisen luonnon kauneudessa, seurailee taivaan sineen katoavia muuttolintuparvia, mutta ajatukset harhailevat jo viinitarhojen tuoksuvilla poluilla.
Pian on taas lähdön aika. Laukut on kaivettu esiin kaappien kätköistä. Putki- ja hammasremontit on saatu päätökseen. Marjahillot, sienet ja kirjat on pakattu, laivaliput ja yöpymiset varattu, haikeita läksiäisiä vietetty.  
Blogini on ilmeisesti joutunut roskapostirobottien hyökkäyksen kohteeksi. Päivittäin tulee kymmeniä englanninkielisiä anonyymien lähettämiä kommentteja, jotka blogger onneksi huomaa roskaposteiksi, eikä julkaise niitä. Kuitenkin ne pitää manuaalisesti poistaa sekä blogin sivulta, että sähköpostista. Siksi kokeilen osaanko laittaa kommentteihin sanavahvistuksen, jonka pitäisi estää nuo robottien hyökkäykset. Tosin olen täysi tumpelo tällaisissa jutuissa, tulos voi olla ihan mitä tahansa. Ehkä onnistun hävittämään koko blogin.
Roboteista tuli mieleen uhkakuvia tulevaisuudesta. Jos elonpäiviä riittää, enkä pärjääkään enää omassa kodissani. Joudun ehkä viettämään loppuaikani vanhainkodissa, jossa robotit tekevät työt hoitajapulan takia. Ovatkohan ne kilttejä, ystävällisiä ja kärsivällisiä vanhuksia kohtaan.
                          
                            *******************************************************

14 kommenttia:

  1. Hyvää matkaa talvikotiinne teille! Ensi keväänä muuttolintujen kera palaatte sitten kotimaan kesään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos mummeli, muuttolintujen mukaan yritämme ehtiä. Leppoisaa syksyn alkua sinulle.

      Poista
  2. Simpukka, ne robotit ovat kekseliästä porukkaa, kun ne löytävät pienenkin rakosen, siitä ne livahtavat bloginpitäjän harmiksi mainostamaan ties mitäkin turhaketta. Blogineuvojani (Kuopus) tutkii säännöllisin väliajoin, ovatko kaikki päivitykset kunnossa ja nyt on ollut rauhallista robottirintamalla. Kuopukka on yhä robottiarmeijaa viisaampi. Semmoinen osaaja olisi hyvä kelle tahansa, eikö?
    Yksi hyvä puoli hoitoroboteissa saattaisi olla, ne ovat loputtoman kärsivällisiä eivätkä sairastele työnantajan harmiksi juuri koskaan. Mutta osaisivatko ne reagoida, vastata kysymyksiin, muuttaa tointatapojaan toivomusten mukaan, jutella ystävällisesti - epäilen. Toivottavasti vanhainkodissa olisi töissä edes yksi ihminen, kissa ja koira!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinä onnekas, jolla on ikioma blogineuvoja! Täällä mennään välillä sydän kurkussa yritysten ja erehdysten kautta. Nyt on ilokseni ollut jo kaksi robottivapaata päivää.
      Paras tilanne olisi, että vanhainkoteihin riittäisi ihmisiä hoitajiksi. Vanhuksen omaisena olen tavannut usein ihania hoitajia, myös meitä kävijöitä kohtaan. Kunpa heitä olisi tulevaisuudessakin.
      Kissan ja koiran turkin silityksen käsi muistaisi, vaikka muut muistot olisivat kadonneet. Luulen, että kissan kehräys ja pieni tilkkanen tutun makuista likööriä ehkä rauhoittaisi tuntemattomassa maailmassa harhailevaa mieltä.

      Poista
  3. Kaunista usvaa kuvassa! Hyvää matkaa minäkin toivotan ja mieleen nousee pienen paimentytön haikeus muuttolintujen matkaan...

    Mitä robotteihin tulee voin yhtyä täysin Ellinooran kommenttiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Liisa, puolet minusta haluaisi jäädä tänne ” syksyhyn ja pimeään”, toinen, se kulkuripuoli on jo matkalla kiviseen ja tuuliseen etelän kaupunkiin.
      Ellinoora kirjoittaa viisaita sanoja.

      Poista
  4. Hyvää muuttoa taas matkalaiset. Sanavahvistus vain päälle, niin ei mene aikaa hukkaan turhakkeiden poisteluun. Minä ottaisin mielelläni sellaisen ropootin kotiin silittämään ja siivoamaan tai ehkä se voisi käydä puolestani töissä. Ehkei siellä tulevaisuuden vanhainkodissa ole ihmisiä ollenkaan, vain kissoja ja väsyneitä ropootteja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mary. Toivottavasti pääsemme kesärenkailla täältä lähtemään luvatusta lumipyrystä huolimatta.
      Aika pessimistisen tulevaisuudenkuvan vanhainkodista arvioit. Ehkä se väsynyt robotti juottaa vanhuksille tervetuliaisdrinkkinä myrkkymaljan tai antaa iltalääkkeeksi nukutuspiikin ja kissa toimii saattohoitajana.

      Poista
  5. Lähtö on aina vähän haikeaa, mutta haikeus katoaa jo matkalla. Varsinkin kun alkaa ajatella pakkastuiskuja..
    Vai hoitorobotteja maalailet esiin.. taitaa mennä siihen että jokaiselle vanhukselle jaetaan ilmainen eutanasiapiikki, robotti sitten vain käskystä pistää sen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti eutanasiapiikkiin lisätään vaikkapa myrkkysienestä otettua hallusinaatiohuumetta, joka toisi lähtijän korviin kaunista musiikkia, näyttäisi ehkä rakkaita lapsuuden maisemia, joihin kirmata. Siinä samalla tulisi koettua ensimmäinen ja viimeinen huumetrippi :)

      Poista
  6. Uusilla eläkemuutoksilla kukaan ei enää pääse eläkkeelle vaan kuolevat sorvin ääreen kaikkensa antaneena. Vanhainkodit voidaan tarpeettomina lopettaa tai jos niitä on, siellä toiset vanhukset hoitavat toisia ja robotit pelaa korttia : )

    Kaunis kuva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika synkältä näyttävät uuden eläkemuutoksen seuraamukset, eivät edes robotit jouda hoitamaan vanhuksia. Olen aika hyvä muutamissa korttipeleissä, ottaisivatkohan ne mukaan peliin :)

      Poista
  7. Olette varmaan jo jättäneet Suomen ihanan kesän taaksenne ja ajelette kohti uusia seikkailuja. Innokkaana jään odottelemaan matkaraporttia. Ne ovat niin mielenkiintoisia. Turha vielä murehtia vanhainkotielämästä kun nenä osoittaa kohti Etelä-Ranskaa. Kaikki sitten aikanaan. Oikein hyvää matkaa Simpukkapariskunnalle toivottaa Riitta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Riitta.
      Matka on tehty, ensilumilta lähdettiin kohti etelän kesää.
      Todellakin, kaikki aikanaan. Ehkä unohdan koko vanhainkodin toistaiseksi ja annan elämän kulkea kulkuaan.

      Poista