tiistai 30. joulukuuta 2014

Mihin polkuni kulkee


Lämmin kiitos jokaiselle blogissani käyneelle, erityiskiitos sinulle joka olet malttanut kirjoittaa kommentin.

Nyt vain hyvillä mielin kohti uutta vuotta. Tulkoon sen myötä paljon hyviä päiviä meille kaikille.

                  ********************************************************************* 

keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Mistä löytyy joulumieli

Sytytin kynttilän sateisen harmaaseen iltapäivään. Toivoin, että levollinen joulumieli löytyisi kynttilän lepattavasta liekistä. Tuijottelin tulta, mutta mieleeni nousi vain viime aikoina uutisoituja järkyttäviä tapahtumia ympäri maailmaa. Silmitöntä väkivaltaa, yli sadan lapsen ampuminen koulussa, koston kierre, joka ei pääty koskaan.  Mihin maailma onkaan menossa.
Sammutin kynttilän. Lähdin ulos pimenevään iltaan. Kävelin kaupungin keskustaan, liityin kävelykadulla vellovaan ihmismassaan. Tarkoitukseni oli pistäytyä Monoprix-myymälässä hakemassa inkivääriä ja siirappia porkkanalaatikon maustamiseen. Olin juuri päässyt sisälle kauppaan kun sen eteen kurvasi siniset valot vilkkuen ambulanssi. Lattialla, liikkeen turvamiesten ympäröimänä makasi hyvin kalpea iäkäs nainen. Ambulanssimiehet toimivat nopeasti, yksi etsi potilaan pulssia ranteesta samalla kun kaksi nosti tottuneesti naisen paareille. Turvamies ojensi mukaan naisen käsilaukun. Ambulanssi lähti paikalta pillit soiden. Poistuin minäkin kaupasta, jätin mausteiden ostamisen toiseen kertaan.
Jatkoin matkaani ihmisvirrassa. Yhdellä aukiolla pyörivät karuselli ja maailmanpyörä, porojen vetämä juna kiisi vuoristorataa ylös ja alas, matkustajat kirkuivat huimissa laskuissa ja kurveissa.  
Toisella aukiolla kovaäänisistä kaikui hurja rock. Keskellä aukiota olevan patsaan ympärille on rakennettu luistinrata, jota pitkin liukui loputon nuorten luistelijoiden joukko. Luistinrataa reunustavista joulukojuista leijaili kuuman viinin mausteinen tuoksu, värivalot kieppuivat aukiolla musiikin tahtiin.

Ja rokki soi
En löytänyt joulumieltä ihmismassoista, en valojen, äänten, enkä vauhdin vilskeestä. Kävelin nopeasti pois paikalta. Pysähdyin hetkeksi kanaalin ylittävälle kävelysillalle, jonne melu ei enää kuulunut. Nojasin kaiteeseen, katselin tummaa vettä, jossa sorsat uiskentelivat. Hieman sivussa toisista uiskenteli valkoinen sorsa, se erilainen.
Kotiovella kurkistin postilaatikkoomme. Sieltä tulvi joulumieltä, 12 joulutervehdystä ystäviltä. Tulin kotiin, sytytin kynttilän, luin viestit, huokasin, luin uudelleen ja olin niin onnellinen.

Lämpimästi tervetuloa Vieraille poluille uusi lukija Pirkko!

                               ************************************************************



keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Taas taivas putosi



Lehtikuva Midi Librestä 30.11.2014
Myrskytuulten, rankkasateiden, tulvien ja sään kylmenemisen saattelemana tuli joulukuu tänne kesään tottuneiden ihmeteltäviksi. Monet Välimeren ranta-alueet näillä seuduilla kouristelivat kuohuvien vesimassojen kourissa. Savinen vesi levisi tulva-alueille ja nousi joissakin kylissä asuntoihinkin. Yli 3000 ihmistä evakuoitiin turvaan. Lehtikuvassa palomiehet kahlaavat virroiksi muuttuneilla kaduilla pelastustoimissa. Vesivirrat sieppasivat mukaansa kadun varteen pysäköityjä autoja. Omistajat löysivät myöhemmin ne yhteen kasaantuneina matkojen päästä.
Nytkin Carcassonne säästyi pahimmalta. Aude-joki tulvi jonkin verran yli äyräidensä, mutta painui sateiden jälkeen uomiinsa. Läheisellä pysäköintialueella myrskytuuli repi puista oksia ja kaateli liikennemerkkejä, riepotteli niitä pitkin aluetta. Pari autoa oli saanut niistä pieniä lommoja.
Koska luonto ei täällä tehnytkään paljon tuhoja, päättivät ihmistuholaiset aiheuttaa edes vähän vahinkoa ja polttivat kaupungissa ainakin kolme autoa.
Nyt talvinen tuuli puistelee männyn oksia, repii pois viimeiset lehdet plataaneista. Lämpömittari ikkunan takana näyttää vain + 4 astetta. Siispä lämmintä ylle ja kävelylle.  

Vesi Aude-joessa on laskeutunut polulta takaisin uomaansa

*********************************************************