torstai 30. huhtikuuta 2015

Kavereita kylässä


Suurperhe kanaalilla, äiti ja 12 pienokaista

Kevät etenee kohti vappua ja toukokuuta. On ollut aurinkoisia ja lämpimiä kesäpäiviä, on ollut myös viileitä sadepäiviä. 
Parhainta kesäisten päivien antia oli ReissuNaisen ja miehensä vierailu Carcassonnessa.  He ja kaksi kilttiä koiraneitoa ajelivat tänne tuolta hieman etelämpää meren rantamaisemista.  Olipa mukava tavata heitä ja höpötellä kuulumisia äidinkielellä, ei tarvinnut miettiä sanoille ranskankielisiä vastineita.

Vierailun alun otimme rennosti ja astelimme ravintolaksi sisustettuun jokilaivaan.  Mukavassa seurassa lähes kolmetuntinen lounastuokio vilahti todella nopeasti. Laiva lipui verkalleen pitkin aurinkoista kanaalia, jonka rannat olivat pukeutuneet alkukesän herkkään vihreyteen.  Sorsapoikueet väistelivät laivaliikennettä piiloutuen rannan onkaloihin heinikon suojaan. 

Lempeän illan pimennyttyä kohti yötä tarinointi jatkui parvekkeen pöydän ääressä vieraiden tuomia herkkuja mutustellessa. Oli ReissuNaisen leipomia suussa sulavia karjalanpiirakoita ja suklaisen viettelevää täytekakkua, nam nam.
Seuraava päivä oli viileämpi ja tuulisempi. Kävimme esittelemässä entisen kotikylän nähtävyyksiä, mm. marmorikaivoksen rotkomaisemia, sekä entisiä ja uusia marmoriveistoksia kaivokselle menevän tien varrelta.

Myöhemmin huomasin, että keskityin enemmän höpöttelyyn ja valokuvat tapaamisesta jäivät minulta ottamatta. Kipeytynyt polveni haittasi jonkin verran liikkumista, ehkä sekin vaikutti valokuvaamattomuuteeni. Sen sijaan vieraamme ottivat kuvia retkeltämme ja niitä voi katsella ReissuNaisen retket  blogista.

Ilokseni huomasin, että blogini on saanut uusia lukijoita. Tervetuloa poluilleni Sulo Heinola ja Marika.

                                         ***************************************************


lauantai 11. huhtikuuta 2015

Polkuni varrella




Siellä aaltoili kirkkaan keltainen rypsi- tai rapsipelto lempeässä auringon lämmössä. Ujot unikot nostivat päätään vihreästä ruohikosta. Sireenitkin olivat availleet nuppujaan. 


Hiekkapolkua astellessani eteeni laskeutui poseeraamaan tyylikäs ritariperhonen. Tuntui ihan kesältä.


Minun kesäajatukseni ovat kuitenkin Suomessa, useinkin siellä armaalla Savonmualla. Silloin on mukava kuunnella somaa Savon murteella laulettua 
"Satumua"-tangoa.

                                   *********************************************

sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Aurinko on tanssinut ja pääskyset saapuneet

Tänään on se aamu, jolloin vanhan uskomuksen mukaan aurinko noustessaan on ilakoinut, tanssinut, hyppinyt ja keikkunut, riemuinnut Kristuksen ylösnousemisesta. Uskomus jatkaa, että jos joku on auringon tanssin nähnyt, hän on saanut itselleen osan auringon voimasta.

Aurinko oli jo noussut, enkä ehtinyt nähdä sen tanssia, kun kävelin joelle. Taustalla kirkonkellot soittelivat juhlavaa soittoaan. Matkan aikana taivas kirkastui, vain muutama poutapilvi jäi keinumaan tuulessa. Joella kohtasin iloisen yllätyksen. Pääskyset ovat saapuneet. Ne puikkelehtivat vikkelästi lähellä veden pintaa hyönteisiä ilmasta napaten.

Menomatkalla muurin yli kurkisteli keltainen onnenpensas. Antakoon se onnekkaan päivän ja onnenmurusia sinulle lukijani.

  
Onnenpensas

**************************************************************