perjantai 1. heinäkuuta 2016

Me tulimme taas

Kuinka nopeasti aika kiitääkään. Nyt jo ensimmäinen kuukausi näissä sielun maisemissa on takana. Eihän siitä ole kuin tuokio kun läksimme ajelemaan Ranskan talvikodista Suomen kesäpesäämme.

Sinisen kulkijan pikkusiskoja
Matkanteko autolla tuntui sopivalta. Ehti nähdä kuinka tulenpunaiset unikkopellot aaltoilivat kevyessä tuulessa, miten heleän vihreytensä saaneet viinitarhat unelmoivat syksyllä kypsyvästä tuoksuvasta sadostaan. Pitkän sateisen jakson jälkeen taivas oli sininen, poutapilvet kulkivat kanssamme samaan suuntaan. 

Runsasta viinisatoa teille köynnökset!

Näkemiin unikot!

Vuoret kutsuvat 
Matka sujui mukavan rauhallisesti tuttua reittiä. Ensin kohti sinihohteista merta, sitten kevään koristelemissa postikorttimaisemissa pitkin vuoristoteitä. Illaksi matalaan motelliin yöksi. Päivän päätteeksi lasillinen punaviiniä motellin takapihan retkipöydässä mustarastaiden laulun ja liikenteen kohinan ympäröiminä. Lämpimässä illassa katselimme kun kuu kiipesi taivaalle ja tähdet syttyivät. Ajattelin, että seuraavan kerran näenkin tähtitaivaan Suomessa syyskesällä kun valoisien öiden aika on ohi.
Seuraava matkapäiväkin sujui poutapilvien alla moottoritien autovirrassa kohti Luxemburgia. Viimeiseksi Ranskan puolella poikkesimme markettiin ostamaan ystävillemme viemisiksi heidän rakastamaansa vahvatuoksuista ja -makuista Maroilles-juustoa. Takakontista tulvivat aromit olivat lähes pyörryttävät loppumatkan ajan.
Lähtötohinoissa emme olleet ehtineet seurata tiedotusvälineitä. Matkalla emme tienneet Ranskan suljetuista ydinvoimaloista, emme polttoainepulasta ja jonoista huoltoasemilla. Monet konstit ja mielenilmaisut tuntuvat jatkuvan uusia työlakeja vastaan.  
Luxemburgissa Mosel-joen rinteillä viinitarhat katselivat alas virralla soutelevien joutsenten ylväitä liikkeitä. Me vain pysähdyimme edullisen polttoaineen takia hetkeksi täyttämään auton tankin ja matka jatkui pitkin varjoisien puiden reunustamia mutkaisia teitä kohti Saksan Eifel-vuoriston metsäisiä kukkuloita. Erään mäen korkeimmalle kohdalle pysähdyimme hetkeksi jaloittelemaan, laaksossa soivat kirkonkellot, jossain lähellä kukkui käki.
Illansuussa tummien pilvien hipoessa puiden latvoja saavuimme pieneen saksalaiskylään, jossa siistien omakotitalojen pihoja koristivat toinen toistaan upeammat pensas- ja kukka-istutukset. Yhden tällaisen talon somassa vinttikamarissa nukkuisimme seuraavan yön.
Aamiaismajoituksen hyväntuulinen emäntä neuvoi reitin noin 500 metrin päässä olevaan kodikkaaseen ravintolaan. Ilta oli viileä ja valitsimme pöydän takkatulen läheltä. Aluksi olimme paikan ainoat asiakkaat. Ravintolan ranskalainen isäntä halusi tarjota lasilliset kuohuviiniä kuultuaan, että olemme Ranskassa asuvia suomalaisia. Hän ja tarjoilua hoitava vaimonsa jäivät hetkeksi kanssamme juttelemaan. Pian ravintolaan tuli lisää asiakkaita, isäntä siirtyi keittiöönsä kokkaamaan ja rouva keräämään tilauksia toisista pöydistä.
Illan pimetessä, kevätsateen kastelemina kävelimme majapaikkaamme, lämpimään suihkuun ja uinailemaan untuvapeittojen alle.
Hyvin nukutun yön jälkeen tuoreen kahvin tuoksu houkutteli matkaajat runsaasti katettuun aamiaispöytään. Emäntä kehotti tekemään pöydälle varattuun muovipussiin eväät yli jäävistä leivistä, juustoista, leikkeleistä ja hedelmistä. Olipa mukava yllätys. Hyvältä maistuivat voileivät päivällä levähdyspaikalla suurten puiden ja tuoksuvien syreenipensaiden katveessa.
Meri liplatteli Iltapäivän auringossa kun saavuimme Travemündeen. Jätimme auton kukkivien hevoskastanjoiden alle lepäilemään. Maleksimme pitkin rantakatua katselemassa kauppojen tarjontaa, mutta mitään ostettavaa ei tällä kertaa löytynyt. Jatkoimme kulkuamme kylpyläkaupungin rauhallisilla rantateillä. Auringon laskiessa poikkesimme rantaravintolaan kala-aterialle päättämään taas yhden matkan läpi keväisen Euroopan.

Kiehtovaa matkustamista
Eivät ehtineet tähdet syttyä auringonlaskun jälkeen kun taivas peittyi pilviverhoon. Jäljellä oli enää parin tunnin odotus satamassa ennen rahtilaivaan pääsyä. Sitten vajaa 30 tuntia Itämeren kyntäjän kyydissä ja saapuminen aurinkoiseen, lämpimään Helsinkiin. Vielä yksi päivämatka kohti sinisiä metsiä ja vielä sinisempää kotijärveä. Miten ihanalta tuntuikaan pitkästä aikaa kotisaunan pehmeä lämpö.

                  **********************************************************

14 kommenttia:

  1. Mukavaa, että kotimatka Suomeen meni hyvin ja saatte nyt olla hellimässä itseänne pohjoisen auringon alla. Hyvää lomaa Suomessa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Piipe. Hyvältä tuntuu nyt elämä pohjoisen auringon alla, maailman parhaassa paikassa.

      Poista
  2. Hyvää lomaa Suomessa <3 Nauttikaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marianna. Nautitaan. Juhlalta on tämä alkukesä tuntunut, varmaan vielä arkeenkin törmätään :)

      Poista
  3. Vielä sentään jaksatte reissut tehdä vaikka matka pitkä onkin. Ehkä siihenkin tottuisi. Itseä jo väsyttää lentokentilläkin hortoilu, ensi viikolla se on taas edessä. Mukavaa järvilomaa teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lomamatka- ja vähän seikkailumielelläkin on näitä muuttomatkoja tehty, eikä ole vielä kyllästytty. Ehkä matkantekoon on tullut jo rutiiniakin. Perheen ja läheisten tapaamiset poistavat hetkessä kaikki matkan rasitukset.
      Se lentokentillä hortoilu on todellakin väsyttävää. Siitä huolimatta tervetuloa Suomeen! Oikein mukavia ja raikkaita kesäpäiviä sinulle.

      Poista
  4. Mukavaa Suomen lomaa.
    Näkyykö siellä jossain vielä näin montaa sitikkaa?. Täällä hyvä jos edes yhden näkee kesässä. Meillä oli aikanaan (yli 30 v sitten) 4 kpl, peräjälkeen, ja olimme aktiivisia ao. killan osallistujia. Vieläkin sydänalassa tuntuu, kun yhden näen, saatisitten näin monta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Orvokki, hienosti on Suomen kesä alkanut.
      Kyllä noita söpöjä ja hyvin hoidettuja pikkusitikoita alkaa aina keväisin näkyä. Joskus viikonloppuisin niitä voi nähdä kymmeniä toinen toistaan värikkäämpiä yksilöitä omissa "rallitapahtumissaan".

      Poista
  5. Pitkä on teillä matka Suomen kesään. Vaan kertomuksesi luettuani hyvinhän se on mennyt. Mukavaa seurata matkantekoa.
    Hyvää suomikesää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos aimarii. Matkanteko sujui yli odotusten ja ilman mainittavia kommelluksia.

      Poista
  6. Kauniit unikko kedot ja viiniviljelmät jäivät odottamaan paluutanne.

    On se varmasti ihana tunne kun saavuitte Suomen kamaralle.

    Mukavaa lomailua Teille Suomessa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Liplatus, mukavaa kesää myös sinulle.
      Aika vain kiitää liian nopeasti. Toivottavasti vielä on paljon kesää jäljellä.

      Poista
  7. Sympaattiset Citroënit !

    Kylläpä nuo ravintolan isäntä ja emäntä olivat vieraanvaraisia ja ystävällisiä.
    Tuli mukava olo raportointia lukiessa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ravintolan mukavasta isäntäväestä jäi hyvä mieli ja tunne, että tänne voisimme tulla uudelleen. Samoin koko saksalaiskylästä, pieni kodikas keidas matkan varrella.

      Poista