|
Varjon puolella |
Muistelen miten Ranskassa kaipasin saunan lämpöä. Nyt sitä olen saanut niin, ettei ole tarvinnut edes saunan ovea avata. Venäjän metsäpaloista kulkeutuva savu kirvelee silmiä ja yskittää, lämpö saa hikoilemaan niin sisällä kuin ulkonakin. En kuitenkaan uskalla toivoa viileitä ilmoja. Ties vaikka lumituisku yllättäisi.
|
Savunharmaa maisema |
Aktiivinen olen silti ollut. Nimittäin lukemisen suhteen. Nytkin luen kolmea kirjaa. Aamupalalla sanomalehden jatkeeksi sopii hyvin Tuomas Kyrön yleisönosastomainen kirja Mielensäpahoittaja. Päivällä vietän aikaani Botswanan iloisten rouvien kanssa. Illalla minut saattelee uneen Nobelilla palkittu J.M.G. Le Clèzio kirjallaan Alkusoitto, nuoren tytön kasvukertomus 30-luvun Pariisista. Kirjat ovat keskenään niin erilaisia, etten voi asetella niitä minkäänlaiseen paremmuusjärjestykseen. Jokaisen parissa olen tosi hyvin viihtynyt.
|
Ruoho on kellastunut, mutta pihlajanmarjat punertuvat savuisen taivaan alla |
|
Kukatkaan eivät viihdy penkissään vaan karkailevat penkin alle
************************** |
Nyt voi hyvällä omallatunnolla makailla lukemassa, koska on niin lämmin, ettei muuta jaksa tehdä. Olet kai huomannut, että Botswana iloisia rouvia voi tavata nykyisin TV:ssäkin lauantai-iltaisin
VastaaPoistaFamu ~
VastaaPoistaOlen mahdollisuuksien mukaan TV:stä seuraillut tätä hyväntuulista ja aurinkoista sarjaa naisetsivistä, sekä hieman myöhemmin alkavaa tanskalaista Anna Phil poliisisarjaa. Voisi sanoa, että ovat tunnelmiltaan melkein kuin yö ja päivä.