Aurinko paistaa täydeltä terältään, ulkomittari toteaa
lämmintä olevan + 30 astetta. Rantapolku pysyy yhä tyhjänä ja autiona. Polun
varrelle on tullut videovalvonnasta kertovia kylttejä. Lähes päivittäin joku
rohkea juoksija uhmaa kieltoa ja ympärilleen pälyillen ponkaisee polulla. Sinne
tekisi mieli vilvoittavan merituulen hemmoteltavaksi, mutta hitaana karkuun juoksijana
pysyn poissa kielletyltä alueelta.
Aamuisin kun on viileämpää, kuljemme sallitun
päivittäisen ulkoilutunnin pitkin kylän varjoisampia reittejä. Muita kulkijoita
näkyy harvakseltaan. Samoin jos valitsemme ulkoilutunnin illan viilennettyä,
vastaan saattaa kävellä koiran ulkoiluttajia. Bonjour-tervehdys on monella
vaihtunut pieneksi hymyksi ja vilkutukseksi. Se ikään kuin kertoo, että samassa
tilanteessa ollaan, yritähän pärjäillä. Juoksijoille ja pyöräilijöille on suositus/määräys
pitää 10 metrin etäisyys muihin tiellä liikkujiin. Käytännössä se ei näytä
vielä toteutuvan.
Lisään tähän kuvakoosteen nykyisen lenkkini varrelta. Voi vain todeta laulun sanoin, että hiljainen on kylätie.
 |
| Tästä alkaa aamun lenkki |
 |
| Liikenneympyrässä ei yhtään autoa eikä ihmistä |
 |
| Kanaalin varrella näkyy vain pysäköityjä autoja |
 |
| Koivu täytyy aina kuvata kun sen täällä huomaan |
 |
| Polun päässä häämöttää nykyinen kotitalo |
 |
| Auringosta nauttijat |
 |
| Ainoa elävä olento, jota sain polullani tervehtiä **************************************************** |
.jpg)
