keskiviikko 7. helmikuuta 2018

Musiikkia Suomesta


Viime aikoina olen selaillut monien blogien talvisia tunnelmia ja ihaillut toinen toistaan upeampia lumikuvia. Suomi-kaiho on vallannut mieleni. Kuulokkeissani soi usein Jean Sibeliuksen Valse triste tai Toivo Kuulan Lampaanpolska. Lumikuvien ja musiikin luomaa haaveiden Suomea kaipaan. Tosin joku TV:stä tallennettu kirosanojen säestämä Emma-gaala jysäyttää haaveilijan nopeasti tähän aikaan ja maan kamaralle.
Siihen asti kunnes joku tapahtuma nostaa taas pään pilviin. Muutama päivä sitten tuli tällainen tähtihetki ja pääsin Suomi-tunnelmiini. Tämä tapahtui noin 100 km:n päässä suuressa Toulousen yliopistokaupungissa. Vähän jännitti ajaa miljoonakaupungin keskustaan, mutta onneksi oli lauantai-iltapäivä, liikenne sujuvaa. Olimme varanneet myös hotellin keskustasta. Ajo hotellin parkkihalliin oli jonkin verran haastavaa, koska tila sijaitsi neljän avattavan portin takana maan alla.

Halle aux Grains de Toulouse ulkoapäin, kuva kopioitu netistä
Illan kohteemme oli v. 1860 punatiilestä rakennettu kuusikulmainen musiikkihalli Halle aux Grains de Toulouse. Se rakennettiin aikoinaan viljan ja kotieläinten kauppahalliksi, 1950-luvulla tilat muutettiin teatterin, rock-konserttien, sirkuksen, nyrkkeilykisojen ja erilaisten näyttelyiden areenaksi. 1970-luvulla todettiin paikan erityisen hyvä akustiikka, jota vielä paranneltiin kun muutettiin se Orchestre National du Capitole de Toulousen konserttitiloiksi. Hallia pidetään yhtenä Euroopan parhaimmista, orkesteria ympäröivissä katsomosaarekkeissa on 2200 istumapaikkaa.
Hallin sisätilat, kuva kopioitu netistä
Hotellimme sijaitsi lähellä hallia ja muutamassa minuutissa olimmekin jo ihmisvirran mukana menossa sinfonia-konserttiin, jossa puhalsivat suomalaiset tuulet. Nuoren, taitavan suomalaisen kapellimestari Klaus Mäkelän johtama Toulousin kaupungin sinfoniaorkesteri (Orchestre National du Capitole de Toulouse) soitti Jean Sibeliuksen sinfonian nro 2.  
Olipa hienoa olla mukana kuulemassa, näkemässä ja liikuttumassa. Istuimme toisella penkkirivillä lähes kosketusetäisyydellä orkesterista. Ehdin jo pelätä, että olemme liian lähellä. Mutta turha oli pelkoni. Konsertti alkoi Finlandia-hymnillä. Kun sen ensimmäiset sävelet kohosivat ilmoille ja lempeästi sulkivat syliinsä, sai musiikki vallata kuulijansa.

Klaus Mäkelä, kuva kopioitu konsertti-ilmoituksesta
Nuori kapellimestari johti taitavasti orkesteria tahtipuikollaan. Hän liikkui kevyesti kuin balettitanssija, kuin sadun Peter Pan lumosi yleisön taikasauvallaan, vei yhdessä soittajien kanssa kuulijan hetkeksi ihmeelliseen musiikin maailmaan, jossa tarinaa kertoivat ja tunnelmaa loivat niin monet erilaiset instrumentit.
Niin me, kuin monisatapäinen ranskalaisyleisökin nautti kuulemastaan. Aplodit jatkuivat ja jatkuivat. Konsertin huipentumana iki-ihana Finlandia-hymni päätti myös konsertin.
Kuulemaansa tyytyväinen yleisö poistui hallista hyväntuulisena keskelle yllättäen alkanutta rankkasadetta. Vain harvalla näkyi olevan sateenvarjo mukanaan. Mekin kipitimme pikavauhtia ne muutamat askeleet hotelliimme ja perillä totesimme olevamme läpimärkiä. 

Siispä vaatteet kuivumaan, lämpimään suihkuun ja nukkumaan. Iltaruokailu jossakin lähikadun ravintolassa jäi väliin. Kenties sitten ensi kerralla.
                                    
                                            **************************************

16 kommenttia:

  1. Voi miten ihana raportti Suomikaipuusta, haaveilusta ja konsertista ❤️Uskomattoman hieno kuusikulmainen mutteri tuo Toulousen musiikkirakennus 🎼 Kerrassaan juhlallinen tunnelma jää tämän postauksen lukemisesta.

    Ja kuitenkin heti perään tulee mieleen vanha vitsi turistista joka ostaa Ranskassa junalippua englanniksi sanoen "two to Toulouse" mitä kielitaidoton lipunmyyjä luulee vitsiksi ja vastaa "ra ta taa" 😀

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rita, kiitos mieltä lämmittävästä kommentistasi. Taisi nyt juhlava konserttifiilis jäädä minulle päälle.
      Juttu sanavalmiista lipunmyyjästä aiheutti hihityksiä.

      Poista
  2. Elän täällä mukana tätä konserttielämystä tässä lukiessani ja voin vain kuvitella tunteesi, kun Finlandia avasi konsertin <3
    Minä olisin varmasti ollut vaikeuksissa kyyneleideni kanssa.

    Suomi-ikävää koen minäkin, kun katselen lumisia maisemia, puita ja polkuja. Täällä Norjan rannikolla lumesta on nautittu tänä talvena kaikkiaan 4 päivää.

    Oikein hyvää helmikuun jatkoa sinulle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marianna. Eihän onnen kyyneliä voinut estää kun ison orkesterin soittama Finlandia valtasi kaikki aistit, soi päästä varpaisiin.
      Sinulle myös oikein mainiota helmikuuta. Lehtien mukaan Espanja ja Ranska ovat lumen vallassa. Mekin saimme tänään taivaalta 15 minuuttia ensilunta. Se kesti maassa vain pienen hetken.

      Poista
  3. Mahtava elämys! Kyllähän se koti-ikävä valtaa välillä mielen, kun asuu kaukana kotoa.
    Hyvää helmikuun jatkoa ja talviset terveiset Keski-Suomesta! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Piipe. Oikein kaunista ja nautinnollista helmikuuta sinne Keski-Suomeen.
      Koti-ikävä ja Suomikaipuu ovat tuttuja ystäviä, suloista haikeutta, kuitenkin onnellista hymyä läpi kyynelten.

      Poista
  4. Hienolta näyttää tuo musiikkihalli ja varmasti on ollut upea kokemus päästä tuo konsertti kuulemaan! Finlandialla avaus..on se niin vaikuttavaa kuultavaa♥ Kovin nuorelta kapellimestari näyttää, on kyllä upea taito osata orkesteria johtaa..sitä jotenkin ihan lumoutuneena joskus seuraa tahtipuikon liikkeitä ja sitä miten ne liikkeet vaikuttaa orkesteriin:) Mukavaa viikon jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päden paja, kiitos kommentista. Kiva kun löysit tänne vieraille poluille.
      Nuoresta iästään (22 v.) huolimatta Klaus Mäkelä on arvostettu ja pidetty kapellimestari. Myös suuri ranskalaisorkesteri- ja yleisö näytti nauttivan hänen taidoistaan.

      Poista
  5. Kotimaakaipuu on ymmärrettävä tunne. Finlandia-kyllä sykähdyttää myös kotomaassa, varsinkin nuorten esittämänä. Heissä on tulevaisuus. Lunta on nyt kyllä riittävästi täälläkin, vaikka sillä on taipumus näin etelässä huveta yhtä nopeasti kuin tulikin. Nyt viime vuoden aikana vasta tutustuin Minun Suomeni -lauluun, jota nuoret lukiolaiset lauloivat omissa itsenäisyyden 100-vuotisjuhlissaan varmaan usealla paikkakunnalla. Laitan tuohon osoitteen, jos haluat kuunnella
    https://www.youtube.com/watch?v=U2RjmWKodj0
    Heleää helmikuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Liisa. Kuuntelin Minun Suomeni-laulusta useammankin version. Kauniit sanat ja melodia, koskettivat ainakin tätä ulkosuomalaista.
      Myös sinulle aurinkoisia ja kirkkaita helmikuun päiviä

      Poista
  6. On ollut varmasti mieleenjäävä elämys kuunnella suomalaista musiikkia noin vaikuttavassa ympäristössä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Seita. Konsertti jäi mieleen aisteja ja tunteita lämpimästi koskettavana kokemuksena.

      Poista
  7. Katsoin ensin että oletko helikopterista kuvannut. ;)

    Hulpea halli, varmaan hyvä akustiikka.

    Kiva kun sait karistettua kotimaan kaipuuta nautinnollisessa konsertissa.
    Finlandia-hymni saa vedet kyllä silmiin täällä kotimaassakin on niin koskettavan kaunis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Liplatus. Iso orkesteri ja kauniin koskettavasti soitettu Finlandia, unelmien täyttymys.
      Olisipa ollutkin hienoa päästä katselemaan Toulousin näkymiä lintuperspektiivistä. Hyvä, että joku oli kuvannut hallia ilmasta käsin.

      Poista
  8. Olisipa saanut olla mukana. Suomessa näitä lahjakkaita nuoria riittää maailmallekin "lainaan".
    Hyvää ystävänpäivää! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Unelma, hyvää ystävänpäivää myös sinulle.
      Nämä lahjakkaat nuoret ovat aarre Suomelle ja tekevät maatamme tunnetuksi maailmalla.

      Poista