Edellinen merkintäni näyttää olevan viime
marraskuulta. Blogin hiipumisen merkkejä lienee havaittavissa. Monta vuottahan
tänne onkin tullut kirjoiteltua. Vilkaisin uteliaisuuttani tilastoja. Ilokseni
huomasin, että vaikka uusia juttuja ei ole ilmestynyt, niin vanhoja tarinoita
on käyty lukemassa. Suosituin näytti olevan ranskalainen legenda neljännestä
tietäjästä, päivätty 21.12.2011.
Talvi on tullut Etelä-Ranskaankin.
Puut ovat pudottaneet lehtensä, päivä lyhentynyt, sää viilentynyt. Joulun
mentyä kaupunki on hiljentynyt, kulkijat harventuneet. Pipot, toppatakit ja
kaulahuivit ovat ilmestyneet katukuvaan. Pian talvi ja kevät alkavat
mittelönsä. Kevään ensimmäiset mimosa- ja mantelipuut ovat avanneet kukkansa. Nollan
tienoilla pysyttelevät yölämpötilat pitävät tuntuman talvisena.
 |
| Lehdettömät puut kirkon edessä |
Meidän arkirutiinimme on pysynyt suunnilleen
entisellään. Sentään pari mukavaa tapahtumaa on tuonut kaivattua vaihtelua päiviimme.
Neljän ihmis- ja kahden koirajäsenen
suomalaisyksikkömme kokoontui viettämään Itsenäisyyspäivän aattona Suomi-100 juhlaa
sopivaksi valitsemaamme paikkaan. Jälleennäkemisestä riemuitsevat koira-sopraanot
aloittivat tilaisuuden suoraan sydämistä tulevilla aarioilla. Arvokkaan juhlatilaisuutemme
kohokohtia olivat maljat isänmaalle, laseissa Suomesta tuotua juhlavuoden samppanjaa
ja Reissunaisen leipoma lähes hartautta herättävän ihana mansikkakermakakku
tuoreista mansikoista.
 |
| Roses jouluna 2017 |
Sama yksikkö kokoontui myös
joulunviettoon Espanjaan vain kahden tunnin ajomatkan päähän kotoa. Rosesin pieni viehättävä merenrantakaupunki hemmotteli
meitä viikon ajan päivänpaisteella ja monena päivänä lähes tuulettomilla
merinäkymillä. Ohjelmaa emme suunnitelleet etukäteen, mutta viikko vierähti
liian nopeasti. Sekä ihmiset että koirat nauttivat päivittäisistä ulkoiluista rantapoluilla.
Lähes parin tunnin mittainen aamupäivän lenkki palkittiin istuskelemalla
puistokahviloissa, siemailemalla espressokupponen, ehkä lasillinen cavaa, sangriaa
tai olutta. Useimmiten lounaan söimme asuntomme aurinkoisella terassilla. Ainoana
tuulisena päivänä poikkesimme puiston vieressä olevaan pikkuravintolaan
herkullista paellaa syömään. Illat kuluivat iloisesti korttipelien ja vastoin
odotuksia, vedenjuonnin merkeissä. Poissa pysyivät viini, laulu ja muut
houkutukset.
***********************************
.jpg)
Suomalaisuus varmasti korostuu, kun asuu ulkomailla. Hienoa, että teillä on yhtenäinen porukka koirineen.
VastaaPoistaHyvää ja onnellista alkanutta vuotta Sinulle, Simpukka!
Kiitos Piipe. Samoin sinulle onnellista ja hyvää tätä vuotta.
PoistaSuomalaisuus, ylpeys isänmaasta ja mukavat kaverit ovat erityisen merkittäviä ja tärkeitä ainakin näille ulkosuomalaisille.
Kylläpä siellä on mukavaa meininkiä. Lähes kaihoten luen, kun täällä on pilvistä ja tylsää koko ajan. Hyvää jatkumoa : )
VastaaPoistaKiitos Mayo.
PoistaAurinkoiset säät ja mukavat kaveritapaamiset ovat tosi tervetulleita piristämään arkea.
Oh, kevät alkaa siellä todella aikaisemmin, mimosa- ja mantelipuut aukovat jo nuppujaan.
VastaaPoistaMukavaa kevennystä arkeen on Teillä ollut.
Ihanan aurinkoisia kuvia!
Hyvää tammikuuta!
Kiitos Liplatus, oikein hyvää keskitalvea myös sinulle.
PoistaLupauksia keväästä on ilmassa. Mustarastas luritteli männyn latvassa säveliään jo kovin innokkaasti. Myös kanaalin sorsilla näyttää olevan kosiomenot jo mielessä.
Kauniin taiteellinen kuva lehdettömistä puista ja kirkosta.
VastaaPoistaKoirasopraanojen esitys oli varmasti vailla vertaa 😀 Ne ovat sitten hassuja sympaattisia otuksia ♥️
Kiitos Rita. Aamuaurinko koristeli somasti puiden varjoilla kirkon seinän.
PoistaKoirien kuoro- ja vuorolauluesitys koreografioineen on aitoa ja vilpitöntä jälleennäkemisen riemua kun koko lauma on taas koossa.
Oi, voin vain kuvitella mimosa- ja mantelipuiden kukinnan. Puut kirkon ympärillä ovat kauniita lehdettöminäkin.
VastaaPoistaNoin kuukauden päästä puiden kukinta on runsaimmillaan. Tällä hetkellä päivän pituus on noin 9½ tuntia ja aurinkoisena päivänä lehdettömien puiden ansiosta valon määrä on häikäisevä. Vähän niinkuin kirkas kevätpäivä siellä hankien keskellä.
PoistaSuomi on ja käy mielessä siellä etelässä talvea viettäessä. Juhlavaa oli täällä seurata Suomi 100 juhlallisuuksia, ehkä kaihoisampaa teillä siellä.
VastaaPoistaLuin, että kevät jo kurkistelee mimosa- ja mantelipuiden kukinnoissa, meillä ei voi puhua vielä moneen kuukauteen keväästä. Mutta kyllä se aikanaan taas tännekin tulee.
Suomi onkin tänä talvena ollut paljon mielessä. Suomi-kaihon lisäksi on voinut tuntea ylpeyttä suomalaisuudesta, edistää hieman Suomi-tietoutta ja jakaa iloa Suomi-vauvasta.
PoistaKevät käänsi nyt selkänsä ja antoi hieman tilaa talviselle viileydelle, mutta sellainen kuuluu kevään keikutteluun täälläkin.