torstai 29. syyskuuta 2011

Minä, minä, minä…

Suurkiitos Minna M:lle Euroopan laidalle mieltä ilahduttavasta tunnustuksesta. Haasteena tunnustuksen saajan olisi kerrottava kahdeksan asiaa itsestään, jotka ovat ennestään tuntemattomia/tietämättömiä.
Lähestyn nyt aihetta kaksijakoisesti, ettei mene ihan pelkäksi hymistelyksi.

Ensin neljä mieluista asiaa:

1. Soutaminen, tämän kesän mieluisin kuntoilulajini. Kesän alussa soutamisen seurauksena tuntui, että olin kuin selkääni saanut. Silti jatkoin sitkeästi järvellä soutamista ja niin vain hävisivät niska- ja selkävaivat, käsivoimat kasvoivat.

2. Reseda, mielituoksuni. Vaatimaton kukka, mutta ihana tuoksu kuului jo lapsuuden kesiin.

3. Eucalyptus-tipat löylyveteen, se kruunaa saunomisen kesät ja talvet.

4. Spider-pasianssi, jonka pelaaminen tietokoneella auttaa keskittymään johonkin muuhun aiheeseen. Kuten nytkin löytämään nämä kahdeksan asiaa.

Sitten neljä asiaa, joissa olisi korjaamisen varaa:

5. Nykyisin olen useimmiten myöhässä kuin aikaisessa. Johtunee siitä, että työvuosina kello määräsi aikatauluni, nyt kai kapinoin kaikkea sellaista vastaan.

6. Olen epävarma lähtijä. Mennessäni käännyn vielä ovelta tekemään tarkistuskierroksen, että mikään laite ei jää päälle.

7. Olen jonkin sortin hamsteri. On tosi vaikea heittää pois mitään, täysin tarpeetontakin.

8. En enää löydä radiokanavaa, jota voisi kuunnella pitkillä automatkoilla. Vaihdan kanavalta toiselle ja aina vain kuuluu rämisevää musiikkia ja kikattelevia, epäselvästi puhuvia juontajia, sekä joka välissä huudetaan mainoksia. Pitäisiköhän ostaa uusi radio autoon.

Pidin ihan omatoimiset arpajaiset suosikkiblogilistallani, koska muuten valinta olisi ollut mahdotonta.
Siispä tunnustuksen ja kahdeksan asian haasteen saavat:

Lastu Kallaveden saareen

Liisa ihan pihalle

Stazzy Ranskaan


*************************************************************************

8 kommenttia:

  1. Ei taida radiota vaihtamalla sisältö parantua, samaa on ihmetelty meilläkin. Kokeiltiin cd-soitintakin autoradiossa, mutta huomattiin, ettei klassinen autonpörinän lisämausteilla toimi siten kuin kotona hiljaisuudessa. Vieressä istuja voi aina lueskella tai torkahtaa pitkällä matkalla, mutta ajaja! Ehkä pitäisi kokeilla äänikirjoja...

    VastaaPoista
  2. Yleensä minulla ei ole arpaonnea. :)
    Kiitos tunnustuksesta. Palaan asiaan.

    Äänikirjoja voin suositella. Minulle tulee huono olo, jos luen autossa. Mieluiten ajan itse, jos se vain mitenkään on mahdollista.

    VastaaPoista
  3. France info :)

    Mutta kiitos haasteesta, tämähän pitää toteuttaa, kun sain kahdeltakin suunnalta.

    VastaaPoista
  4. Ai sinäkin olet keksinyt Spiderin rauhoittavan vaikutuksen, napsaan sen auki heti kun hermo alkaa kiristää ja tepsii aina :)
    Lähtemisen epävarmuus lisääntyy sitä mukaa kun luotto omaan muistiin vähenee, olen huomannut että tarkistuskierros ei aina ole ollut turha.

    VastaaPoista
  5. Kyllä tarkistuskierros on tehtävä, vaikka kävisin vain lähikaupassa. Ei sitä koskaan tiedä...
    suosittelisin pitkille ajomatkoille äänikirjoja, siinä kilometrit suhisee ihan huomaamatta kun kuuntelee hyvää kirjaa. Harry Potteritkin kuulostivat ihan erilaiselle kun niitä luki Stephen Fry :)

    VastaaPoista
  6. Nyt satelee tunnustuksia. Blogissani on sinulle jälleen uusi - ilman haastetta tällä kertaa.

    VastaaPoista
  7. Siis tunnustus löytää tämän linkin takaa (nyt Inaa klikkamalla pitäisi päätyä oikeaan osoitteeseen)

    VastaaPoista
  8. Ellinoora~
    Äänikirja voisikin olla viihdyttävä seuralainen. Tämän syksyn muuttomatkalle sitä ei ehditä hankkia, mutta värikkäät maisemat korvannevat sen. Laivamatka sujuukin entiseen malliin lukemisen merkeissä.

    Liisa~
    Jospa arpaonnesi kääntyi nyt parempaan suuntaan. Ties vaikka lotossa tärppäisi.

    Stazzy ~
    Haa, yhteensä siis 16 uutta tietoa Stazzysta, kiva :)

    Sirokko~
    Aika hassua, mutta on totta, että Spideriä pelaamalla kireä pinna rauhoittuu. Kyllä tarkastuskierros alkaa olla jo välttämätön. Luulen, että pian yksi kierros ei riitä, vaan niitä on lisättävä.

    Minna M ~
    Lohduttavaa, että tarkastuskierros ei olekaan vanhuuden tuoma pakkomielle :)

    Ina~
    Aika suloisen tunnustuksen annoit. Kiitoksin otan sen vastaan.

    VastaaPoista