perjantai 16. syyskuuta 2011

Näkemiin Lappi - joko Ranska kutsuu


Lapinmatka ei mennytkään suunnitelmien mukaan. Meni paljon paremmin. Elämysmatkaamme varten olimme varanneet vanhan kolttamökin. Ehkä mökin entinen emäntä pilvenreunalta päätti, että olimme liian mukavuudenhaluisia hänen entiseen kotiinsa. Kun tulimme majoittumaan illan suussa, huoneet olivat täynnä sinistä savua. Avainten luovuttaja oli yrittänyt lämmittää mökkiä, mutta uunipa ei suostunut toimimaan, vaan kaikki savut pöllähtivät sisätiloihin. Vuorotellen yritimme saada uunin vetämään, mutta saimme aikaan vain lisää savua, köhimistä ja vettä vuotavat silmät. Vajaan tunnin ajomatkan päästä joen rannalta löytyi mökkikylä ja sieltä mukavuuksin varustettu yösija. Seuraavana päivänä ajoimme uudelleen kolttamökille, mutta siellä savuinen tilanne oli ennallaan. Luovuimme ajatuksesta viettää alkeellista elämää ja siirryimme toiseen mökkikylään kaikkien mukavuuksien pariin. Niin meille jäi enemmän aikaa kulkea ja katsoa Lapin lumoavia maisemia, ihmetellä ruskan väriloistoa, kiivetä korkealle näköalatorniin ja kavuta lukemattomat puuportaat Karhunkivelle, istua ongella Inarinjärven rannalla auringon lämmittämällä kivellä. Kaloja ei tullut, mutta auringonlasku saarien lomaan peilityynelle järvelle korvasi sen. Oli mukava viettää kiireetöntä päivää Siida-luontokeskuksessa, kulkea näyttelystä toiseen, myös saamelaisen ulkomuseon poluilla, palata ajassa 6000 vuoden taakse, miettiä, kuinka jo silloin nämä kesän valon ja pitkän pimeän ajan asukkaat ovat tulleet toimeen Lapin ankarissa oloissa. Sykähdyttävää oli myös käydä rajan tuntumassa hiljaisilla salojärvillä, vierailla vanhalla uittorännillä ja tukkikämpällä.


Uittoränni Nellimissä
Yritimme valokuvata maisemien lisäksi pihamme läheisyydessä liikkuvia poroja, sopuleita ja riekkopoikueita, tosin aika kehnolla menestyksellä.

Kaikesta Lapin annista saimme nauttia päivän paisteessa ja noin 20 asteen lämmössä, kunnes lähtöpäivänä sade huuhteli jälkemme. Menomatka Inarin järvelle kesti kaksi päivää, paluu saman verran. Liikenne oli hiljaista, ajoimme pitkät asumattomat taipaleet, ohitimme pieniä kyliä, ylitimme jokia, kaartelimme sinisinä päilyvien järvien rantoja. Keltaiseen syysasuun pukeutuneet koivut ja lepät, puna-asuiset pihlajat, haavat ja metsien matalat varvut katselivat rauhallisina kulkuamme.
Inarinjärvi

Somia olivat tien varren bussipysäkit





















Ohitimme lammella uiskentelevan joutsenparin ja mielessä alkoivat soida Eino Leinon säkeet:

”Oi, oppi ottakaatte joutsenista!
Ne lähtee syksyin, palaa keväisin.
On meidän rannoillamme rauhallista
Ja turvaisa on rinne tunturin.


Havisten halki ilman lentäkäätte!
Tekoja luokaa, maita valaiskaa!
Mut talven poistuneen kun täältä näätte,
ma rukoilen, ma pyydän: palatkaa!”

Riekonmarja syyskuussa 
Vaikuttava tilateos Suomussalmella "Hiljainen kansa"

        ***********************************************************************

14 kommenttia:

  1. Kaunis on Lappi olluy ja kauniit kuvat. On varmaan sitten Ranskan kodissanne mukava näyttää siellä ystäville noita värikkäitä, kauniita kuvia. Joko lähtönne on lähellä?

    VastaaPoista
  2. Niin kaunis on tämä maa! Hiljainen kansa puhutteli minuakin kesällä. Huomaan, että olen ajellut samoja reittejä oman Kultalareissuni aikana, ainakin Karhunkiveltä Ivaloon ja ihaillut suvista Inarinjärveä.
    Parhaillaan täällä minun maisemissanikin on vielä ruskan jälkimaininkeja, ehkä puista alka olla lehdet pois, mutta maaruskan värikylläisyys on huikeaa!

    VastaaPoista
  3. Joskus ruska on tälläkin korkeudella yhtä huikaisevaa. Upeita kuvia. Nuo bussipysäkit ovat hauskoja verrattuna kaupunkimme lasilaatikoihin.

    VastaaPoista
  4. Hienoja maisemia, kauniita kuvia!

    Tervetuloa Ranskaan! Lämpöä vielä riittää.

    VastaaPoista
  5. Lähtöjen ja paluiden kesänne on ohi. "Tekoja luokaa, maita valaiskaa..."
    Ja jälleen palatkaa!

    VastaaPoista
  6. Mummeli~
    Päätimme nauttia Suomen syksystä vielä parin viikon verran, lokakuun alkupäiviin asti. Sitten vauhdilla Ranskan viinitarhoihin rypäleitä maistelemaan.

    aimarii ~
    Koivut alkavat kauniisti kellastua ja pihlajat punastua näissäkin maisemissa.

    Liisa~
    Kunpa ei tulisi kovia sateita ja tuulia, ehkä näkisimme kaunista ruskaa täälläkin.

    Lilas~
    Kiitos! Odotankin jo millaisen viinisadon saamme tänä vuonna. Joskus Ranskan kodin rypäleet ovat ehtineet muuttua rusinoiksi.

    Ellinoora~
    Kesästä jäi kauniit muistot. Ihanat maisemat, lämpö, ystävät.
    Tänään kurkiaura kaarteli taivaalla. Vilkutin linnuille: ”Tulettehan tekin varmasti keväällä takaisin!”

    VastaaPoista
  7. Upeita kuvia upeissa maisemissa, vau! Poro on oikein poseerannut.
    Te olettekin myöhäisiä muuttolintuja, minä olen jo palannut, ruska jäi näkemättä. Ja tuliaisina toin ärhäkän flunssan, josta edelleenkin yritän toipua.

    VastaaPoista
  8. Sirokko~
    Kaikissa muissa porokuvissa se esittelikin vain takapäätään.
    Joo, lähdetään muuttomatkalle kurkien kanssa yhtä aikaa.
    Toivottavasti flunssasi on jo poissa.

    VastaaPoista
  9. ooh, onko teillä omia viiniköynöksiä, joita viiniksi asti jalostatte?

    VastaaPoista
  10. Lilas~
    Vain muutama köynnös talon seinustalla rypäleillä herkuttelua varten.
    Annetaan ammattilaisten hoitaa viinin valmistus, ei meistä ole siihen :)

    VastaaPoista
  11. Huokaisen Lapin kuvauksesi äärellä. Ymmärrän heitä, jotka kaipaavat sinne elämänsä ajan.

    Tilasin genokarttani. Äitini sukujana kulkee Lapin kautta. Ymmärrän yhä paremmin itseäni.

    Lapissa olen käynyt joitakin kertoja elämäni aikana, mutta ruska-aikana en koskaan. Kipinä polttelee. Kaipuu saa laulamaan kuin Eino Leino.

    Kiitos, Simpukka, että avasit kaipuuni. Se on kuin tienviitta.

    VastaaPoista
  12. Lastu~
    Sinä olet perinyt Lapin geenejä jo äidinmaidossa, siksi tunnet Lapin kutsun.
    Kaipuu jäi minullekin. Pääsenköhän vielä joskus Lapin kaamokseen revontulten alle.

    VastaaPoista
  13. Upeita kuvia!! Täytyypä itsekin joskus matkustaa noihin maisemiin! :) Tuli oikein suomalaista syksyä ikävä...

    VastaaPoista
  14. Mademoiselle Fromage~
    Tervetuloa Vieraille poluille!
    Suosittelen lämpimästi Lapin matkaa. Itselleni jäi tunne, että sinne on päästävä uudelleen.

    VastaaPoista