Tummat pilvet erämaajärven yllä |
Lappi lumosi taas kerran, vaikka ei näyttänytkään meille
kovin värikästä syysruskaa, eikä yötaivaalla tanssivia taivaantulia.
Pieni seurueemme kulki verkkaisesti omia polkujaan. Emme
patikoineet tuntureilla aamusta iltaan, viihdyimme hyvin myös kodikkaassa
vuokramökissämme. Joinakin päivinä laitoimme itse ruokamme, toisina nautimme
muiden tekemistä aterioista.
Inarin järven ruísteilyalus |
Teimme pieniä retkiä lähialueille. Uusi kokemus oli Inarinjärven risteily. Saamelaismuseo Siidan
rannasta nousimme Inari III-risteilyalukseen. Se on moderni, sähkön
voimalla kulkeva katamaraanialus. Virtaa se saa 50 kWh akustosta, jonka lisäksi dieseliä tarvitaan noin kolme
litraa tunnissa. Vastaavan kokoinen dieselillä kulkeva risteilyvene kuluttaisi
tunnissa jopa 40–100 litraa polttoainetta. Laiva on mitoitettu 120
matkustajalle, mutta tällä kertaa matkustajia kolmen tunnin risteilyllä oli
arviolta 20 - 30 henkeä. Istuimme laivan yläkerrassa, josta oli hyvä näkyvyys laajalle
ulapalle. Tasaista ja hiljaista oli matkanteko, ei läikähdelleet juomat
laseissamme. Noin 11 km:n päässä Inarista laiva rantautui louhikkoiselle
Ukonkivi-saarelle. Osa matkustajia kiipesi kallion huipulle maisemia ihailemaan,
osa jäi rantakiville aistimaan menneiden aikojen tunnelmia.
Pyhä uhripaikka Ukonkivi |
Inarinjärven saaria |
Näkymiä Ukonkiven huipulta |
Ukonkivi
on ollut vuosisatoja saamelaisten poro-, kala- ja metsämiesten pyhä uhripaikka.
Sinne he ovat tuoneet eräuhrejaan Ukko-ylijumalalle. Tarinoiden mukaan siihen
aikaan naiset eivät saaneet nousta saarelle. Nykyisin saari on tärkeä suojelukohde,
osa arvokasta Inarinsaamelaisten kulttuuriperintöä.
Pysähdyksen
jälkeen risteily jatkui, Alkumatkan taivaan peittäneet pilvet
väistyivät ja aurinko pilkisti pilvien lomasta leikkimään laineilla ja kirkastamaan
maiseman värejä. Kauniita olivat tämän valtavan erämaajärven asumattomat
rannat. Toivottavasti saavatkin pysyä koskemattomina.
Saimme nauttia muidenkin erämaajärvien hiljaisuudesta ja
rauhasta, kävellä neulaspoluilla. Eräällä polulla seuraksemme pyrähti metsien
kätköstä värikäs kuukkeli. Hetken se kulki mukanamme hyppien oksalta oksalle
kunnes hävisi takaisin syvälle metsän suojaan. Tarinoiden mukaan se on pyhä
sielunlintu, joka kuljettaa mukanaan esi-isien sielua, tuo mukanaan onnea ja
turvaa.
Porot eivät meistä välittäneet, vilkaisivat vain suuntaamme
ja jatkoivat laiduntamistaan valkoisilla jäkäläkankailla.
Sadepäivinä tutustuimme saamelaiseen kulttuuriin Siida-museossa
ja kulttuurikeskus Sajoksessa. Siida-kierros
alkoi auditoriossa upealla Inarissa ja Utsjoella kuvatulla Aurora Aanaar – revontuliesityksellä,
taustamusiikki toi mieleen Lapin noitarummut. Esityksen tunnelmissa museokierros
alueen historiaan antoi oman ulottuvuutensa.
Sajos on Suomen saamelaisten
parlamenttitalo, jossa toimivat muun muassa Saamelaiskäräjät. Arkkitehtuuriltaan
rakennus on erikoinen ja hyvin varusteltu nykytekniikalla. Sen
ulkoseinät on rakennettu kuusesta, valoisat ja kauniit sisätilat koivua ja
mäntyä.
Kaunispään avaruutta |
Kukkien hoitaja/maistaja |
Matsutake-sieni ? |
Syksyinen viikko Lapissa päätti kesän. Kotiin tultua
lensi rannan yli parinkymmenen joutsenen parvi. Huutelivat mennessään, että
olisi aika lähteä etelään...
*************************************************
Taitaa olla pohjoisnavan läheisyys aiheuttanut mangneettihäiriön muuttoviettiinne, kun vielä olette siellä. Tosi kauniissa maisemissa toki, ei sieltä niin helposti lähdetäkään. Täällä on kaatosatanut jo viikon, kesähelteet ovat toivottavasti takana päin ja etelän talvi edessä.
VastaaPoistaJoku taika on meidät lumonnut kun tuntuu siltä, ettei lähdön aika ole vielä. Lienevätkö Savonmuan värikylläiset rantametsät ja lämpimät päivät sekoittaneet mielemme.
PoistaMatkaliput on kuitenkin tilattu, joten ei kun matkaan ihailemaan viinitarhojen värikkyyttä.
Saattaapa olla, että ollaan oltu kenties samohin aikoihin Inarissa. Katselin, kun paattiin meni väkeä ja se lähti menemään kohti Ukonsaarta. Olen joskus myös käynyt siellä, en nyt. Tällä kertaa patikoin mm. taas kerran Pielpajärven erämaakirkolla. Sinne vaan tekee mieli.
VastaaPoistaMukavaa lukea Lapin tunnelmistasi. Siidaan tutustuminen on kiehtovaa.
On niitä joutsenia vielä täällä, eivät kaikki niin kiirehdi muuttomatkalle.
Kenties saatoimme olla jopa näköetäisyydellä toisistamme. Olisipa ollut mukava tavata siellä Inarin maisemissa. Pielpajärven erämaakirkko oli meilläkin suunnitelmissa, mutta kävelymatka sinne ei ollut mahdollista kaikille seurueemme jäsenille, emmekä halunneet hajota eri teille.
PoistaKyllähän aina mieli Lappiin tekee, toivottavasti se toive vielä toteutuukin.
Kyllä on upeat meisemat meemme pohjoisosassa. En ole koskaan käynyt kesäaikaan siellä, vain talven lumilla.
VastaaPoistaHyvää, tulevaa matkaa teille!
Kiitos mummeli. Pian matka etelään on taas edessä.
PoistaOlen ollut Lapissa vain syksyllä. Olisi kyllä hienoa nähdä kaikki Lapin kahdeksan vuodenaikaa.
Hieno, arvokas Lappi-raportti ! En ole koskaan käynyt noin pohjoisessa.
VastaaPoistaKaunista, karua, hiljaista... Takuulla iso elämys :)
Kiitos Rita.
PoistaEnsimmäiselle Lapinmatkalle pääsin isän mukana jo pienenä tyttönä 50-luvulla. Siitä asti Lappi on jotenkin asunut minussa. Se autius ja hiljaisuus tekivät vaikutuksen kun ajaa köröteltiin pitkin Lapin hiekkateitä. Sodan runtelemat jäljet olivat vielä näkyvissä teiden varsilla, mutta onneksi en ymmärtänyt niistä paljoakaan.
Kaunista! En ole koskaan käynyt lapissa, joten kuvamatkat ovat tervetulleita.
VastaaPoistaKiitos Marianna.
PoistaValitettavasti olen aika surkea valokuvaaja. Kuvani ovat vain kalpea aavistus siitä miltä maisemat näyttävät.
Oletpa saanut onnistuneesti tuon huumaavan avaruuden kuviisi. Lapissa on lumoa!
VastaaPoistaTodellakin, Lapissa on rauhoittavaa ja voimaannuttavaa taikaa sekä avaruutta hengittää.
PoistaKyllä se tekee hyvää väliin tuulettaa kaupungin ruuhkaa ja pölyjä sielustaan.
VastaaPoistaHyvä paatti Teillä ollut, ei pääse sade kastelemaan.
Kun ei ole hellettä, niin jaksaa paremmin liikkua.
Mukava reissu postaus!
Kiitos Liplatus. Mukavan leppoisa oli reissumme.
PoistaMiellyttävä oli seilata Inarinjärven aalloilla tuolla lähes äänettömästi ja tasaisesti kulkevalla aluksella.
Huikeita kokemuksia olette saaneet ja hienosti olet kuvannut. Oli mukava katsella kun itse en ole noin pohjoisessa koskaan käynyt, vuosia sitten Ylläksellä sentään.
VastaaPoistaTuo matsutake sieni on minulle ihan outo, olen lukenut jotakin, mutta en muista mistä. Tuon näköisen sienen jos olen nähnyt, niin ohi olen kävellyt.
Kiitos Unelma mukavasta kommentista. Lapinmatka on jäämässä muistojen joukkoon. Alkamassa on uusi seikkailu, matka etelään Ranskan kotiin.
PoistaMatsutake (tuoksuvalmuska), japanilaisten herkkuihin lukeutuva sieni on ollut esillä julkisuudessa korkean hintansa takia.