keskiviikko 28. syyskuuta 2016

Viikko Lapissa



Tummat pilvet erämaajärven yllä

Lappi lumosi taas kerran, vaikka ei näyttänytkään meille kovin värikästä syysruskaa, eikä yötaivaalla tanssivia taivaantulia.
Pieni seurueemme kulki verkkaisesti omia polkujaan. Emme patikoineet tuntureilla aamusta iltaan, viihdyimme hyvin myös kodikkaassa vuokramökissämme. Joinakin päivinä laitoimme itse ruokamme, toisina nautimme muiden tekemistä aterioista.

Inarin järven ruísteilyalus
Teimme pieniä retkiä lähialueille. Uusi kokemus oli Inarinjärven risteily. Saamelaismuseo Siidan rannasta nousimme Inari III-risteilyalukseen. Se on moderni, sähkön voimalla kulkeva katamaraanialus. Virtaa se saa 50 kWh akustosta, jonka lisäksi dieseliä tarvitaan noin kolme litraa tunnissa. Vastaavan kokoinen dieselillä kulkeva risteilyvene kuluttaisi tunnissa jopa 40–100 litraa polttoainetta. Laiva on mitoitettu 120 matkustajalle, mutta tällä kertaa matkustajia kolmen tunnin risteilyllä oli arviolta 20 - 30 henkeä. Istuimme laivan yläkerrassa, josta oli hyvä näkyvyys laajalle ulapalle. Tasaista ja hiljaista oli matkanteko, ei läikähdelleet juomat laseissamme. Noin 11 km:n päässä Inarista laiva rantautui louhikkoiselle Ukonkivi-saarelle. Osa matkustajia kiipesi kallion huipulle maisemia ihailemaan, osa jäi rantakiville aistimaan menneiden aikojen tunnelmia.

Pyhä uhripaikka Ukonkivi


Inarinjärven saaria


Näkymiä Ukonkiven huipulta
Ukonkivi on ollut vuosisatoja saamelaisten poro-, kala- ja metsämiesten pyhä uhripaikka. Sinne he ovat tuoneet eräuhrejaan Ukko-ylijumalalle. Tarinoiden mukaan siihen aikaan naiset eivät saaneet nousta saarelle. Nykyisin saari on tärkeä suojelukohde, osa arvokasta Inarinsaamelaisten kulttuuriperintöä.
Pysähdyksen jälkeen risteily jatkui, Alkumatkan taivaan peittäneet pilvet väistyivät ja aurinko pilkisti pilvien lomasta leikkimään laineilla ja kirkastamaan maiseman värejä. Kauniita olivat tämän valtavan erämaajärven asumattomat rannat. Toivottavasti saavatkin pysyä koskemattomina.

Saimme nauttia muidenkin erämaajärvien hiljaisuudesta ja rauhasta, kävellä neulaspoluilla. Eräällä polulla seuraksemme pyrähti metsien kätköstä värikäs kuukkeli. Hetken se kulki mukanamme hyppien oksalta oksalle kunnes hävisi takaisin syvälle metsän suojaan. Tarinoiden mukaan se on pyhä sielunlintu, joka kuljettaa mukanaan esi-isien sielua, tuo mukanaan onnea ja turvaa.
Porot eivät meistä välittäneet, vilkaisivat vain suuntaamme ja jatkoivat laiduntamistaan valkoisilla jäkäläkankailla.

Sadepäivinä tutustuimme saamelaiseen kulttuuriin Siida-museossa ja kulttuurikeskus Sajoksessa. Siida-kierros alkoi auditoriossa upealla Inarissa ja Utsjoella kuvatulla Aurora Aanaar – revontuliesityksellä, taustamusiikki toi mieleen Lapin noitarummut. Esityksen tunnelmissa museokierros alueen historiaan antoi oman ulottuvuutensa.

Sajos on Suomen saamelaisten parlamenttitalo, jossa toimivat muun muassa Saamelaiskäräjät. Arkkitehtuuriltaan rakennus on erikoinen ja hyvin varusteltu nykytekniikalla. Sen ulkoseinät on rakennettu kuusesta, valoisat ja kauniit sisätilat koivua ja mäntyä.

Kaunispään avaruutta

Kukkien hoitaja/maistaja


Matsutake-sieni ?
Syksyinen viikko Lapissa päätti kesän. Kotiin tultua lensi rannan yli parinkymmenen joutsenen parvi. Huutelivat mennessään, että olisi aika lähteä etelään...

                                                   *************************************************


16 kommenttia:

  1. Taitaa olla pohjoisnavan läheisyys aiheuttanut mangneettihäiriön muuttoviettiinne, kun vielä olette siellä. Tosi kauniissa maisemissa toki, ei sieltä niin helposti lähdetäkään. Täällä on kaatosatanut jo viikon, kesähelteet ovat toivottavasti takana päin ja etelän talvi edessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joku taika on meidät lumonnut kun tuntuu siltä, ettei lähdön aika ole vielä. Lienevätkö Savonmuan värikylläiset rantametsät ja lämpimät päivät sekoittaneet mielemme.
      Matkaliput on kuitenkin tilattu, joten ei kun matkaan ihailemaan viinitarhojen värikkyyttä.

      Poista
  2. Saattaapa olla, että ollaan oltu kenties samohin aikoihin Inarissa. Katselin, kun paattiin meni väkeä ja se lähti menemään kohti Ukonsaarta. Olen joskus myös käynyt siellä, en nyt. Tällä kertaa patikoin mm. taas kerran Pielpajärven erämaakirkolla. Sinne vaan tekee mieli.
    Mukavaa lukea Lapin tunnelmistasi. Siidaan tutustuminen on kiehtovaa.
    On niitä joutsenia vielä täällä, eivät kaikki niin kiirehdi muuttomatkalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kenties saatoimme olla jopa näköetäisyydellä toisistamme. Olisipa ollut mukava tavata siellä Inarin maisemissa. Pielpajärven erämaakirkko oli meilläkin suunnitelmissa, mutta kävelymatka sinne ei ollut mahdollista kaikille seurueemme jäsenille, emmekä halunneet hajota eri teille.
      Kyllähän aina mieli Lappiin tekee, toivottavasti se toive vielä toteutuukin.

      Poista
  3. Kyllä on upeat meisemat meemme pohjoisosassa. En ole koskaan käynyt kesäaikaan siellä, vain talven lumilla.
    Hyvää, tulevaa matkaa teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos mummeli. Pian matka etelään on taas edessä.
      Olen ollut Lapissa vain syksyllä. Olisi kyllä hienoa nähdä kaikki Lapin kahdeksan vuodenaikaa.

      Poista
  4. Hieno, arvokas Lappi-raportti ! En ole koskaan käynyt noin pohjoisessa.
    Kaunista, karua, hiljaista... Takuulla iso elämys :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Rita.
      Ensimmäiselle Lapinmatkalle pääsin isän mukana jo pienenä tyttönä 50-luvulla. Siitä asti Lappi on jotenkin asunut minussa. Se autius ja hiljaisuus tekivät vaikutuksen kun ajaa köröteltiin pitkin Lapin hiekkateitä. Sodan runtelemat jäljet olivat vielä näkyvissä teiden varsilla, mutta onneksi en ymmärtänyt niistä paljoakaan.

      Poista
  5. Kaunista! En ole koskaan käynyt lapissa, joten kuvamatkat ovat tervetulleita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marianna.
      Valitettavasti olen aika surkea valokuvaaja. Kuvani ovat vain kalpea aavistus siitä miltä maisemat näyttävät.

      Poista
  6. Oletpa saanut onnistuneesti tuon huumaavan avaruuden kuviisi. Lapissa on lumoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin, Lapissa on rauhoittavaa ja voimaannuttavaa taikaa sekä avaruutta hengittää.

      Poista
  7. Kyllä se tekee hyvää väliin tuulettaa kaupungin ruuhkaa ja pölyjä sielustaan.

    Hyvä paatti Teillä ollut, ei pääse sade kastelemaan.
    Kun ei ole hellettä, niin jaksaa paremmin liikkua.

    Mukava reissu postaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Liplatus. Mukavan leppoisa oli reissumme.
      Miellyttävä oli seilata Inarinjärven aalloilla tuolla lähes äänettömästi ja tasaisesti kulkevalla aluksella.

      Poista
  8. Huikeita kokemuksia olette saaneet ja hienosti olet kuvannut. Oli mukava katsella kun itse en ole noin pohjoisessa koskaan käynyt, vuosia sitten Ylläksellä sentään.

    Tuo matsutake sieni on minulle ihan outo, olen lukenut jotakin, mutta en muista mistä. Tuon näköisen sienen jos olen nähnyt, niin ohi olen kävellyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Unelma mukavasta kommentista. Lapinmatka on jäämässä muistojen joukkoon. Alkamassa on uusi seikkailu, matka etelään Ranskan kotiin.
      Matsutake (tuoksuvalmuska), japanilaisten herkkuihin lukeutuva sieni on ollut esillä julkisuudessa korkean hintansa takia.

      Poista