sunnuntai 8. lokakuuta 2017

Vähän ennen lähtöä

Sumu hälvenee järveltä
Oikeastaan matka alkaa silloin kun päätetään lähtöpäivä, suunnitellaan reitti, varataan laivaliput ja majapaikat matkan varrelta. Sitten unohdetaan koko matka. Muutaman viikon ajan se on vain yksi merkintä tulevasta tapahtumasta allakassa. Noin viikko ennen lähtöä vietetään läksiäisiä, etsitään laukut kaappien uumenista, ostetaan viemisiä. Viimeisinä päivinä pakataan ja puretaan laukkuja, koskaan pakkaus ei onnistu ekakerralla. Sitten siivotaan ja laitetaan koti lähtökuntoon, jääkaappi ja pakastin tyhjennetään.

Syyskuun sumuisina viimeisinä päivinä kaappeja penkoessani käsiini sattui laatikko, jonka olin lujasti kiinni teipannut ja vuosiksi unohtanut. Laatikossa olivat nuoruusvuosien päiväkirjavihkot. Istuin lattialla ja luin vihkoja, palasin ajassa kauas taaksepäin. Hymy ja kyyneleet vuorottelivat tai tulivat yhtä aikaa. Voi nuoruus, miten suloista ja kipeää aikaa se on ollutkaan, mutta joka lauseesta tunsin itseni. Vihkot luettuani tiesin, että on niidenkin aika lähteä. Vihkoista löytyneet muistot elävät vielä mielessäni, jonakin päivänä ne taas unohtuvat. Paperisilppuri tuhosi vihkot yhdessä muiden vanhojen tarpeettomien papereiden kera.

Sumu ikkunan takana hälveni hiljalleen, syksyiset maisemat, tyyni ja rauhallinen järvi näyttäytyivät. Mielikin rauhoittui. Oli hyvä lähteä matkalle talvikotiin.

Auringonkukat pääsevät  näkyviin sumuverhon takaa 

Hamppupellolla säilyy kesän vihreys

**************************************************************

12 kommenttia:

  1. Mukava kirjoitus. Tuli mieleen viisas sanonta: Kaikella on aikansa 💚 Asiat ovat mitä parhaiten jos voi ilman isompaa haikeutta jättää kesän taakseen ja siirtyä seuraavaan vaiheeseen, tietäen että ensi vuonna taas palataan.

    Ihanaiset auringonkukat 🌻 En muistanut tänä kesänä hankkia siemeniä ja kylvää. Ehkä ensi vuonna 🙂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Rita.
      Niin, kaikella on aikansa. Kun olin lukenut laatikollisen muistoja, tuntui siltä kuin vihkot olisivat pyytäneet, että jätä menneet, anna meidän mennä.
      Nuo kevään ja syksyn muutot ovat jo osa meitä. Olisikohan jo aika asettua aloilleen.
      Mennyt kesä oli varsinainen kukkasten kesä, vielä syyskuun lopussakin.

      Poista
  2. Hieno, haikea postaus.
    Tällaisia inventaarioita joutuu elämässä tekemään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset Marjatta.
      Kyllähän se luopumisen haikea pohjavire jo mukana kulkee.

      Poista
  3. Kyyneleet tuli silmiini ajatellessani menneisyyden muistojen hävittämistä.
    Sama on tullut tehtyä aikoinaan.

    Luopumista monella tavalla...
    Toivon hyvää talvikotiin palaamista.

    Kaunis tyyni syksyn tunnelma kuvassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Liplatus, talvikodissa ollaan taas.
      Sinäkin tiedät miltä tuntuu luopua kauan säilytetyistä rakkaista nuoruusmuistoista.
      Näytti siltä kuin useampia päiviä kestänyt sumu olisi mennessään huuhdellut järvimaiseman puhtaaksi.

      Poista
  4. Minullakin on laatikollinen päiväkirjoja tuolla vintissä. Hennoisinkohan pistää ne silppuriin? En ainakaan vielä.
    Turvallista matkaa Ranskaan. Toivottavasti Sinulle on ollut onnellinen kesä täällä pohjoisessa kotimaassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Piipe. Taas kerran matka Ranskaan on onnistuneesti tehty.
      Ehkä jonakin päivänä sinunkin vanhat päiväkirjat haluavat mennä pois. Siihen asti säilytä niitä, sillä aarteitahan ne ovat.
      Oli oikein hyvä, rauhallinen, leppoisa ja lempeä kesä, vaikka sateiden ja viileyden takia uimiset ja ulkoilut jäivätkin vähemmälle kuin muina kesinä.

      Poista
  5. Turvallista matkaa! Itselläni ei ole juuri paljon päiväkirjamaisia merkintöjä, mutta vanhoja kirjeitä olisi. Jokohan niistä tulisi luopua, olen usein miettinyt, mutta en ole vielä jaksanut.

    Ei siis ollut vielä täyttä ruskaa lähtiesänne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Liisa, talvikotiin on turvallisesti tultu.
      Minullekin jäi laatikollinen nuoruuden kirjeitä ehkä ensi kesänä poistettavaksi. Haluan lukea ne kuitenkin ennen hävittämistä.
      Ehkä ruska oli vasta alkanut ja vaihtelevin värein sitä riitti perille asti.

      Poista
  6. Lähtemistä, luopumista, muistoja ja syksyn haikeutta. Muuttolinnut lähtevät, hyvää matkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Seita, kovin kesäiseen talvikotiin yritetään taas asettautua.
      Pitkin matkaa näkyi taivaalla samaan suuntaan liikkuvia lintuparvia. Toivottavasti niilläkin oli hyvä kesä.

      Poista