Savusauna

Kuvan sauna ei ole se tarinassa mainittu, kuitenkin samanlainen sää.

Työvuosinamme saimme luvan lämmittää firman savusaunaa. Varsinkin ulkomaalaisille vieraille siellä saunominen oli unohtumaton kokemus. Myös australialaiselle sisareni miehelle, joka viihtyi ja viihtyi tuntikausia savusaunan lempeässä löylyssä. Palattuaan Australiaan hän rakensikin eukalyptuslaudoista saunan pihalleen. Viranomaiset eivät antaneet lupaa savusaunalle, mutta hyväntuoksuinen ja pehmeä oli löyly sähkölämmitteisessä eukalyptussaunassa.

Firman savusaunalle kävi niin kuin savusaunoille yleensäkin käy. Se syttyi tuleen, jopa aika sopivissa olosuhteissa. Näin tarina kertoo:

Palokunnan korviin oli kiirinyt maine saunan makoisista löylyistä. Niinpä he kysyivät saisivatko he palaverinsa jälkeen käydä siellä saunomassa. Lupa annettiin ja ohjeet saunan lämmittämisestä. Ammattimiehet eivät paljoa ohjeita kuunnelleet. Kai he yhden saunan osaavat lämmittää, aikamiehet. Palaveripäiväksi sattui tyyni pakkaspäivä, savu kierteli verkkaisesti talvitaivaalle. Kun sauna oli valmis, palokunta nautti saunan pehmeistä löylyistä nokisilla penkeillä, kävi välillä lumihangessa vilvoittelemassa. Illan pimetessä poistuivat paikalta tyytyväisinä. Hetkeä myöhemmin saunan naapuri huomasi saunalta nousevat tulenlieskat ja hälytti palokunnan. Palokunta tunsi tien ja palasi nopeasti paikalle sammutustöihin. Palon syykin selvisi. Nopeuttaakseen saunan saamista kylpykuntoon, oli nosteltu tulipesästä suurimpia kekäleitä saunan takaseinustalle lumihankeen. Saunomisen aikana tuuli oli herännyt ja puhaltanut kekäleet palamaan. Liekit nuoleskelivat saunan seinän tuleen. Ehkä hieman nolon tuntuinen palokunta sai sen nopeasti sammumaan.

Onneksi vain yksi seinä kärsi palosta. Remontin jälkeen yhtä pehmeät olivat saunan löylyt, yhtä nokinen selkä lauteilta noustessa kuin ennenkin. Sitä en tiedä, onko palokunta käynyt tapahtuman jälkeen siellä saunomassa.

                *************************************************************