keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Kaduilla ja poluilla

Vaalit on pidetty ja kaupungin johdossa suunta kääntyy vasemmalta oikealle, kuten suurimmassa osassa Ranskaa. Aika näyttää miten suunnan muutos vaikuttaa, tai vaikuttaako mitenkään. Tavasin täällä ilmestyvän lehden pääotsikoita. Tärkeimpänä aiheena näytti olevan ensi viikonlopun rugby-ottelu, eli lehden mukaan tulossa on taistelu elämästä tai kuolemasta ”un combat à la vie ou à la mort”.

Politiikka ja urheilu eivät ole minun juttujani, joten hyvillä mielin voin talsia luonnon helmaan. Matkalla otan muutaman kuvan maamerkeistä, että osaan tulla takaisin. Kotikadun varrella ihmettelen tätä hieman mystiseltä vaikuttavaa hiljaista taloa. Portissa olevan kyltin mukaan talossa on joku oppilaitos, mutta vain kerran olen nähnyt liikettä ikkunoissa. Talon edessä olevaa kanaalin ylittävää siltaa pitkin pääsen toisen mielenkiintoisen talon luokse. 

Takorautaisine parvekkeineen ja lukuisine savupiippuineen sitä tuskin kiinnostaa tämän päivän kaduntallaajat, muistoissaan se elää menneen ajan ylväitä päiviä. Jatkan matkaani vilkaisten alakuloisia, autioituneita näyteikkunoita, joita tässä kaupungissa on ihan liikaa. Monet ravintolat ja vaatekaupat ovat lopettaneet toimintansa.




Vielä muutama minuutti ja olen tullut joen rantaan. Täällä minä viihdyn. Liikenteen humina häviää veden solinaan ja lintujen liverrykseen. Kukat polun varrella riemuitsevat kevään tulosta. Ruoho on saanut syvän vihreytensä ja metsän puissa väreilee hento lupaus kesästä. Päivän harmaus ja tuulisuus unohtuvat kun saan hengittää metsän raikkautta.





               *************************************************************************

16 kommenttia:

  1. Onpas kevät siellä jo pitkällä. Autioituvat kauppakadut ovat murheellisia, vaikka aika kivalta muuten nuo katukuvatkin näyttävät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti piakkoin alkava turistisesonki vilkastuttaa kaupungin keskustan liike-elämää.
      Tuolla metsässä sen oikeastaan huomaa, että kevät on tullut. Puistojen kukkaistutukset ovat vasta aluillaan. Ehkä odotellaan takatalvea tai ollaan säästölinjalla, seurailen tilannetta :)

      Poista
  2. Kiva tornitalo, sielläkö sen oppilaitoksen pitäisi olla. Noita ranskalaisia 'valeparvekkeita' en kyllä ymmärrä, mutta parempi sekin kun ei mitään ja onhan ne pittoreskeja. Upeaa metsää siellä, kelpaa kävellä, joen vesikin näyttää ihan puhtaalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tornitalo on siipi suurempaa kokonaisuutta, joka piiloutuu talon taakse verhoilla peitetyin ikkunoin.
      Joki saa alkunsa Pyreneiltä Aude-järven lähteestä yli kahden kilometrin korkeudesta ja päätyy 224 km:n matkaltaan Välimereen. Sunnuntaikalastajat kehuvat saaneensa joesta kirjolohta ja harjusta. Ainakin nyt kevätsateiden aikaan vettä on runsaasti ja se näyttää puhtaalta.

      Poista
  3. Kiitos retkestä kanssasi, kauniita talot, vehreä joenranta, sopiva aamukävely!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tein tuon kävelylenkin puolen päivän jälkeen, jolloin on rauhallista kulkea kun kaupat ovat kiinni ja kansa syömässä. Aamuisin olen aika hidas lähtemään liikkeelle:)

      Poista
  4. Mielikseni katselen taloja ja katuja, ne kun on niin täysin erilaisia kuin meillä täällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo vanhat, ajan patinoimat rakennukset antavat kaupungille sen kasvot. Samoin kuin kaupunkinäkymää hallitseva linnoitus, sillat, muurit ja patsaat puistoissa.

      Poista
  5. Kaunista vanhaa rakennuskantaa, tosin suljetut liikkeet kertovat omaa tarinaansa.
    Ihanan keväistä ja kaunista siellä juuri nyt:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanhoissa taloissa on "sitä jotakin". Harmi vain, että osa niistä on päässyt rapistumaan korjauskelvottomiksi.
      Metsässä joen varrella on silti kaunista, vaikka aurinko on piiloutunut jo moneksi päiväksi paksun pilvimassan taakse. Tosin on luvannut tulla esille viikonloppuna. Sitä tässä jo toivotaan.

      Poista
  6. Oi tuota kevään hentovihreää ihanuutta. Elän toivossa, että saamme sen tännekin.

    Tyhjiä liiketiloja on täälläkin keskustassa. Matkus kai vei asiakkaat. YT-neuvotteluja koko ajan. Vieläkö Suomi nousee velkasuosta, mietityttää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kovasti minäkin jo odotan pääseväni sinne näkemään koivikot hiirenkorvilla ja niiskuttamaan tuomien tuoksua.
      Aika surkeilta näyttävät taloudelliset tilanteet vähän joka puolella. Mistähän löytyisi se viisasten kivi avuksi ongelmiin.

      Poista
  7. Surullista, kun pienet suloiset kaupat kuolevat. Usein siitä syytetään jättimäisiä ostoskeskuksia kaupunkien laidoilla, ne tulevat ja nielevät asiakkaat. Vaan jokainen tekee ostopäätöksensä itse...

    Carcassonne on kaunis pieni kaupunki! Ja Canal du Midin vartta voisi tallustella pitempäänkin. Ainaisena haaveena on pyöräilyretki kanaalinvartta pitkin... no, ehkä jonakin päivänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aurore, kiitos kommentistasi. Kävin jo kurkistamassa blogiasi ja kiinnostus ”Retkiä Ranskassa” tarinoihisi heräsi. Olet kirjoittanut kivaa ja mielenkiintoista luettavaa.
      Varmaan pikku putiikkien kuolemaan vaikuttavat jonkin verran nuo jättimarketit, joihin on helppo mennä. Parkkitilaa riittää, tuotevalikoimaakin on runsaasti ja hintataso edullinen, yksilöllisyys onkin sitten eri juttu.
      Kanaalien rantapolut ovat kerrassaan mainioita ulkoilukohteita.

      Poista
  8. Ilokseni muistan vielä ranskan kieltä. Surullisia nuo hylätyt liikkeet ja varsinkin talot, mutta ajat muuttuvat. Nautinnollista kevättä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, ajat muuttuvat. Vanhoja kauniita taloja hylätään, uusia parakkeja rakennetaan tilalle. Niitä ei tee mieli valokuvata.
      Kevään iloa myös sinulle!

      Poista