Lumihiutaleita vaalipäivänä ja lämpimät kädet

Viime sunnuntaina oli Ranskassa kunnallisvaalit.  Vaalisää oli keväisen oikukas. Aamupäivällä satoi vettä ja Cers-tuuli tanssi villisti rantatörmän männyissä, lämpöasteita oli vain 6 – 7. Iltapäiväksi sää edelleen viileni ja tuuli keinutteli maahan lumihiutaleita, jotka sulivat hetken päästä vedeksi.

Emme ole rekisteröityneet Ranskassa äänestäjiksi, vaikka meillä olisi mahdollisuus äänestää täällä kunnallis- ja EU-vaaleissa. Kielitaitomme ei riitä politiikan kiemuroihin ja kaikki ehdokkaat Carcassonnen kaupungissa ovat meille täysin tuntemattomia. Seurasimme vaalipäivän verkkaista menoa vain ikkunasta. Kovin vähän oli kulkijoita näillä kulmilla. Seuraavan päivän lehdestä luimme, että äänesvilkkaus oli noin 68 % ja äänet jakaantuivat melko tasaisesti neljän ehdokasjoukon kesken. Se merkitsee, että ensi sunnuntaina on uusi äänestyskierros. Toisin kävi entisessä kotikylässämme, jossa  vaalien voittaja sai äänistä noin 77 %, eikä näin ollen uutta kierrosta tarvita. Äänestysprosenttikin oli kunnioitettava 82 %. Monessa Ranskan kunnassa vaalitaisto jatkuu vielä.

Sitten ihan toiseen aiheeseen. En ollut täysin varma siitä, riittivätkö podologin tekemät pohjalliset parantamaan kantapään luupiikkiä. Niinpä hätäpäissäni varasin ajan myös osteopaatilta, jonka hoito oli ihan yhtä vierasta kuin podologin toimintakin. En tiennyt yhtään mitä tulee tapahtumaan. Odotteluun kului neljä viikkoa, jalkapohja oli jonakin päivänä parempi, toisena taas kipeämpi.

Osteopaatti oli varsin ystävällinen ja asiallinen keski-ikäinen madame, vastaanottotilan seinillä riippui todistuksia hänen pätevyydestään. Valitin hänelle kantapäätäni, jota hän ei oikeataan edes vilkaissut, tutki vain liikeratojani. Taivuttelin siinä hänen edessään itseäni, käsiäni ja jalkojani hänen pyyntöjensä mukaan. Sitten piti asettautua selälleen hoitopöydälle. Hoito alkoi niskasta, jatkui olkapäihin, lonkkiin, polviin, nilkkoihin ja jalkapohjiin. Käsittely tuntui varsin miellyttävältä ja rentouttavalta, vajosin melkein uneen. Työskentely tapahtui rauhallisesti ja keskittyneesti. Huomasin ajattelevani, että onpa hänellä lämpimät kädet. Niiden lämpö jotenkin säteili iholleni jo ennen kosketusta.

Hoitotapahtuman jälkeen hän kertoi avanneensa nikamalukot niskassa, molemmissa lonkissa, polvissa ja nilkoissa. Hän lisäsi, että jalkaa saa rasittaa varovasti, ei liikaa, on oltava kärsivällinen. Vaikka käsittely ei ollut tuntunut missään, olin aika raukea noustessani pöydältä, en edes huomannut kysyä tarvitseeko tulla uudestaan. Samanlainen raukeus jatkui koko illan. Seuraavana päivänä tuntui  epämääräisiä särkyjä vähän joka puolella, jalkakin kipuili. Parin päivän kuluttua huomasin jalkakivun vähentyneen ja saman suuntauksen toivon jatkuvan.

                            *********************************************************