maanantai 25. elokuuta 2014

Ennustajalintu ilmestyi ikkunan taakse


Koskaan ennen en ollut sitä nähnyt, mutta siinä se nyt istui ikkunani takana. Poseerasi kaikessa rauhassa aurinkolampun päällä, odotti tyynesti, että löysin pikku kamerani ja nappasin siitä ikkunan läpi kuvan. Lensi sitten vakain siiveniskuin jonnekin metsän kätköihin. Vertasin otostani lintukirjan kuviin ja totesin, että käkihän se siinä istui.
Alkukesän kuulaina päivinä sen ääni kantautui jostakin saarien takaa sinisten metsien syvyyksistä.  Sen riemukas kukunta ilmoitti kesän alkaneen.
Vain uroskäki kukkuu. Kerrotaan, että sen kukunnasta nuoret laskivat vuosia häihinsä, vanhat ja sairaat hautajaisiinsa. Niinpä minäkin yritin laskea jäljellä olevia elinvuosiani.   Paljon niitä tuntui olevan jäljellä, koska koko loppupäivän käen helkyntä kaikui yli järven.
On myös uskottu, että juhannuksena käki saa kurkkuunsa vihneen, jolloin se vaikenee ja muuttuu haukaksi. Uskomus johtuu sen haukkaa muistuttavasta ulkonäöstä.  Eräs toinen legenda taas kertoo, että käki oli lentänyt Jeesuksen ristin päähän kukkumaan. Ja rangaistukseksi siitä lyhennettiin sen laulu- aika kestämään vain alkukesän ajaksi.
Lopuksi vielä netistä löytämäni Tauno Penttisen hauska käki-runo:

Väsynyt on västäräkki
nurmilintu nukkuu.  
Käki hullu huoripukki,
kaiken yötä kukkuu.
Itserakas hupsu lintu  
oman äänes sointi
eikö koskaan kyllästytä,
tunnu pahoinvointi?  
Luulet ehkä, että joskus
voitat laulurastaat.
Eipä silti, kuku pois, 
jos teoistasi vastaat.

                           **********************************************

10 kommenttia:

  1. Komea kuva käestä Harvoin niitä näkee, vaikka kukkuvat ahkeraan kevätkesällä!

    Hauska runo:)))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Runo kuvaa hauskasti tuota boheemia lintua, joka munii muiden lintujen pesiin, jättää munien hautomisen ja poikasten ruokkimisen toisten huoleksi.

      Poista
  2. Hieno kuva, noita ei joka päivä pääsekkään ottamaan. Kyllä nyt tämän kesän alussa käki kukkui ihan valtavasti, ei vuosiin ole niin paljon kuulunut kukuntaa. Minullekkin lupoasi niinpaljon elinvuosia etten laskea jaksanut, elän varm,aan sitten 150 vuotiaaksi, ainakin.
    Kiva runo!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuskinpa toista tilaisuutta tulee tuollaisen kukkujan kuvaamiseen. Yhä ihmettelen mikä sai sen pyrähtämään terassillemme.

      Poista
  3. Olipa tuo kiltti, kun kuvautti itsensä. Ikinä en ole luonnossa onnistunut käkeä minäkään kohtaamaan, ääni kyllä kuuluu ja se onkin kevätkesän kruunu Karjalan koivikoissa (ja muuallakin). Lintukirja kertoo myös, että uroskäkiä on olemassa myös siniharmaaselkäisiä, joiden viiruvatsa ja pilkkupyrstö ovat kuitenkin samanlaiset kuin ruskealla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli todellakin kiltti ja mieluisa ”linssilude”. Varsinkin kun vielä hienosti käänsi profiilinsa ja odotti, että ehdin napata kuvan.

      Poista
  4. Hieno kuva - poseeraa oikein. Tuo runo sai nauramaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikutti siltä, että se halusi tulla nähdyksi ja kuvatuksi.
      Penttisen runo on mainio.

      Poista
  5. Tulipa nyt tämäkin veijarilintu nähdyksi : ) Serkkupoikani rupesi kerran kukkumaan kilpaa käen kanssa ja se lensi lähemmäs ja lähemmäs. Jos se kerran on uros, oli reviiritaistelu kysymyksessä : ) Kiitos runosta. Napakka runo : D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jännä, monipuolinen ja arvoituksellinen lintu se kyllä on.
      Runoilija ei taida paljon arvostaa käkeä :)

      Poista