Golgatan puistossa

Kanaalin takana, pienen kävelymatkan päässä kivimuurin ympäröimänä on salaperäinen paikka. Muurin sisäpuolelta kohoaa puiden latvoja, yhdellä sivustalla on tiukasti lukittu rautaportti. 

Portin kaltereiden raosta näkyy mäelle nouseva mukulakivinen polku, rinteillä kasvaa puita ja pensaita. Heti portin takana seisoo ajan patinoima madonna ja lapsi-patsas, kuin kulkijaa vastaanottamassa.

Yllättäen eräänä joulukuisena päivänä portti oli auki. Portin viereen oli ilmaantunut kyltti, jossa kerrottiin puiston aukioloajat. Kun astelin portista sisälle, huomasin tulleeni kauniiseen raamatulliseen puistoon. 

Pitkin polun vartta puiden ja pensaiden lomaan oli sijoitettu pieniä kappeleita, joiden takaseinien freskoihin on kuvattu Jeesuksen kärsimystie. 

 Sypressien, setri-, oliivi, laakeri- ja puksipuiden ja muiden tuntemattomien puiden ja pensaiden reunustamaa polkua kiivetessäni tulin mäelle, jossa seisoi kolme ristiä, joissa ristiinnaulittujen Jeesuksen ja ryövärien patsaat, ristin juurella Mariat.

Ristillä rinnalla ryövärin nukkuu uhri puhtahin

Luonnollisen kokoiset, luultavasti valurautaiset patsaat olivat rapistuneita, ruosteen syömiä. Myös kappeleiden freskot olivat kärsineen näköisiä. Surullisimman vaikutuksen teki kukkulan juurella oleva hylätty ”pyhän haudan kirkko”. Sieltä olivat sateet ja tuulet tuhonneet seinien maalaukset. Jäljellä oli maalattia ja puulavitsalla kyyneleitä silmistään pyyhkivä patsas.

Hylätty kirkko

Puiston historia on vanha ja tapahtumarikas. 1300-luvulla se tuhoutui lähes kokonaan tulipalossa, sitä on korjattu, mutta toistuvat sodat ovat sitä runnelleet. Puisto oli katolisen kirkon omistuksessa Ranskan vallankumoukseen asti, kunnes 1900-luvun alussa se luovutettiin kaupungille. Kaupungin päättäjät eivät ole päässeet yksimielisyyteen siitä, mitä alueelle pitäisi tehdä, vaan antaneet sen rauhassa rapistua ihan viimepäiviin asti. Puistoa ja sen käytäviä ovat kaupungin puutarhurit hoitaneet, mutta rakennukset ja patsaat ovat jääneet huomiota vaille. Muutamia freskoista on hieman korjailtu ja erääseen kappeliin on tuotu kuivamuonaa alueen villikissoille.

Hylätyssä kirkossa seisoessani tuli mieleeni Ylen Teemalla syksyn aikana pyörinyt vaikuttava ranskalainen sarja ”Tapahtukoon sinun tahtosi”. Sarjan viimeisessä jaksossa nuori pappi toimitti joulumessun käytöstä poistetussa kirkossa. Saarnassaan hän vertasi kirkon tyhjentämistä hautajaisiin ja pohti onko tämä loppu samalla jonkun uuden alku.

Samassa jaksossa, mutta toisessa kirkossa myös nuori pappi saarnansa lopuksi kehotti ihmisiä viettämään joulun iloista perhejuhlaa, olemaan onnellisia ja sulkemaan sydämeensä myös he, jotka eivät ehkä ole yhtä onnellisia. Nämä saarnan kehotukset olkoot myös hyvän joulun toivotukseni sinulle lukijani. 

                           ************************************************************