tiistai 20. marraskuuta 2018

Tuhotulvan jälkeen

Puut ja liikennemerkit veden vallassa
Sunnuntai lokakuun 14. päivä oli kaunis ja aurinkoinen, lämmintä +23 astetta. Illansuussa ennen pimeän tuloa teimme kävelylenkin kanaalin rantoja pitkin. Navakka itätuuli puisteli ja kieputti maahan plataaneista putoilevia syksyn ensimmäisiä kuivuneita, keltaisia lehtiä.
Yökin oli lämmin, jätin metalliset ikkunaluukut auki nukkumaan mennessä. Joskus puoliyön jälkeen heräsin sateen kohinaan. Katulampun valossa katsoin miten rankkasade putosi maahan ja virtasi puroina pitkin kadun vartta alamäkeen. Suljin ikkunat, ettei sataisi sisälle. Menin jatkamaan uniani.
Aamulla alkoi yöllinen katastrofi ja sen seuraukset selvitä. Lankapuhelimeen oli tullut ääniviesti kaupungin viranomaisilta. Siinä kehotettiin tulvan takia asukkaita pysyttelemään kotona, seuraamaan tilannetta radiosta ja televisiosta. Kerrottiin myös, että kaupungin koulut ovat toistaiseksi kiinni. Avasimme välittömästi television ja yhtä aikaa muun maailman kanssa saimme tietää mitä lähellämme oli tapahtunut. Pian tulivat myös kännykkäämme viestit ja soitot läheisiltä, jotka kyselivät olimmeko kunnossa.
Meillähän oli kaikki hyvin, sähköt, TV ja radio toimivat kuten normaalisti.
Pitkin päivää ja seuraavina päivinä seurasimme tiedotusvälineistä uutisia yön rankkasateiden aiheuttamista tuhoista.
Kaupunkimme läpi virtaavan Aude-joen pinta oli noussut lähes kymmenen metriä matkallaan läheiseen Trèbesin kylään. Tulvavesi valtasi tuon kovan onnen kylän, saman missä tapahtui maaliskuinen terrori- isku. Nyt tulvassa menetti henkensä 11 kyläläistä. Pinnan nousua edistivät veden mukaansa sieppaamat suuret puut juurinen ja muu irtoroju. Ne kerääntyivät padoiksi ja saivat veden leviämään ympäristöön pois uomastaan.  
Kaikkiaan alueen 204 kylässä surmansa sai 16 ihmistä, loukkaantuneita oli 75. Vesimassat tuhosivat tai turmelivat noin 19000 taloa ja lukemattomia muita rakennuksia. Tuhoutuneita autoja oli noin 5700. Rauta- ja maantieyhteydet kaupunkiimme ja useaan kylään olivat poikki, siltoja ja teitä sortunut. Vesien peittoon jäivät laajat alueet, viinitarhat ja viljapellot. Katastrofialueen vedenpuhdistuslaitoksista tulvavesi teki 20 käyttökelvottomiksi, samoin lukuisia vedenjakeluverkostoja. Pelätään kaivosalueiden jätevesien aiheuttaneen ympäristötuhoja.  
Maanantai 15.10 oli hiljainen ja alakuloinen päivä. Koska tiet kaupunkiin olivat poikki, autoliikennettä oli hyvin vähän. Iltapäivällä kävelimme pienen kierroksen kaupungilla. Koulujen lisäksi monet kauppaliikkeet olivat kiinni. Monet kadut Aude-joen lähellä olivat suljettu ja vielä veden vallassa. Harmaa savinen joki oli levinnyt rantavalleille ja kulki vauhdilla alavirtaan.

Tulvan aiheuttamia jälki- ja rakennustöitä riittää varmaan hyvin pitkäksi aikaa.  Ranskan presidentti kävi paikan päällä lohduttamassa menetyksen kohdanneita, lupasi valtiolta rahaa elämän uudelleenrakentamiseen.  
Tulva oli pahin 100 vuoteen ja tietysti sen jälkeen yritettiin löytää syyllisiä. Oliko syy ilmastonmuutoksen vai viranomaisten, jotka eivät osanneet varautua noin pahaan katastrofiin. Ainakin pelastustoiminta ansaitsee kiitokset. Monet ihmiset vietiin turvaan kodeista ja laitoksista, myös katoilta ja parvekkeilta, jonne he olivat kiivenneet vettä pakoon.

Mutta elämä jatkuu. Jo neljättä päivää kestäneet ja koko maahan levinneet laajat mielenosoitukset ” gilets jaunes” eli ”keltaiset liivit” vievät nyt kaiken huomion. Polttoaineiden hintojen nousua vastaan nyt taistellaan kaikilla rintamilla. 

Kuva mielenosoittajista kopioitu Midi libre-lehdestä
                                        *************************************

8 kommenttia:

  1. Voi kauhistus sentään. Kovan onnen kylässä varmaan on järkyttyneet tunnelmat. Siellä kysellään miksi huono onni vainoaa heitä ja mitä seuraavaksi tapahtuu. Pelastustoimelle kehut, ja presidentille. Ei voi muuta kuin yrittää selviytyä, toipua ja uudelleen rakentaa elämää. Osanotto täältä Suomesta 🌹

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Rita. Kyllä nuo onnettomat tapahtumat Trèbesin kylässä jo riittäisivät. Presidentti Macron tapasi vierailullaan naisen, jonka puolison terroristi ampui kuoliaaksi maaliskuussa ja nyt naisen molemmat vanhemmat menehtyivät tulvassa. Liian julma kohtalo.

      Poista
  2. Surullista. Osanottoni.
    Luonto on armoton, se ei väistä.
    Hurja on veden nousu ja sen voima.

    Olkaa varovaisia, varjelusta Teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Liplatus. Kun luonto hurjistuu, ihminen jää aina toiseksi. Sen tapahtuma opetti, että kaatosateisiin ei enää suhtauduta välinpitämättömästi.

      Poista
  3. Tuosta luin kyllä täälläkin ja tuntui hirveän pahalle. Suuri katastrofi se on, kerrassaan hirveä. Syvästi ajattelen teitä ja heitä siellä alueella, varsinkin, ketkä menettivät läheisiään. Murhe ja suru koskettaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Aimarii. Raskas on taakka heillä, joiden pitää rakentaa elämänsä uudeksi katastrofin jälkeen. Onneksi taloudellista apua on luvattu ja vapaaehtoista monenlaista apua tulee koko ajan. Mutta eivähän ne korvaa menetettyjä läheisiä.

      Poista
  4. On eri asia lukea katastrofeista ja kuulla uutisista, kuin olla keskellä sitä. Surullista katsella tuhon jälkiä. Tuntuu, että nykyisin on paljon enemmän myrskyjä, tulvia ja muita luonnonmullistuksia. Ilmastonmuutos on tosiasia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikuttaa siltä, että luontokatastrofit ovat lisääntyneet, tulleet rajuimmiksi ja tuhoisimmiksi. Monikaan ei ole valmis tinkimään mukavuuksistaan luontoa säästääkseen. Eli huonompaan suuntaan taidetaan mennä.

      Poista