Kissan kertomaa

Olen naapurin kissa, utelias savolaiskissa. Tulin tutustumaan tähän kesänaapurien huusholliin kun huomasin, että ovi oli raollaan. Asukkaat olivat mennet laittamaan punaista venettään vesille ja unohtaneet oven auki. Sain kaikessa rauhassa tutkia paikkoja. Huomasin, että tietokone oli päällä, näppäimistö mukavan lämmin päiväunia varten. Herättyäni toimitin peseytymisohjelmani ja kone rekisteröi piippauksella kaikki liikkeeni. Ruudulle ilmestyi monta riviä erilaisia merkkejä. Tutkin hieman myös blogistania ja löysin sieltä jopa kissojenkin kirjoituksia. Päätin minäkin yrittää.
Kurkistin oven raosta kun talonväki lähti soutelemaan. Isäntä istahti perätuhdolle, vetäisi korvilleen emännän punaisen marjahatun. Emäntä tarttui airoihin ja tuumasi isännälle.
- Se on menoa nyt, pitelehän hatusta kiinni.
Niemen taakse kaislikkoon lipui vene. Veteen piirtyi vana ja pyörteet airojen painalluskohtiin. Pian järvi oli taas peilityyni. Oikea emäntäni tuli laiturille aurinkoa ottamaan. Istahdin hetkeksi hänen viereensä, jäimme kuuntelemaan järven yli kantautuvaa käen kukuntaa.
Soutelijait palasivat retkeltään ja jäivät juttelemaan oikean emäntäni kanssa. Olivat kierrelleet rantoja. Nähneet yhdellä laiturilla kauniin penkin, johon lokki oli tehnyt pesänsä. Yksi lokki oli pesässä munia hautomassa, toinen seisoi vartiossa laiturin nokassa.
Iltapäivällä naapuriin tuli vieraita. Tarkkailin tulijoita pensaan juurelta. Tuli pari aikuista ja pari pientä ihmistä, toinen äitinsä sylissä, toinen juosta kipittäen kumpparit väärissä jaloissa. Se kumpparityyppi huomasi minut ja yritti kiljahdellen tulla lähemmäksi. Peräydyin kauemmas uusiin asemiin. Jonkun ajan kuluttua kumpparityyppi tuli ovelle minua kutsumaan. Rohkealuonteinen kun olen, päätin mennä ovesta sisään. Kumpparityyppi hyppi tasajalkaa, mutta ei kiljunut enää. Se toinen, pienempi vieras konttasi vauhdilla luokseni, tarrasi turkkiini molemmin käsin, yritti purra minua hännästä. Samassa sen äiti oli paikalla, nosti konttaajan syliinsä ja alkoi irrotella karvojani sen suusta ja nyrkeistä. Minutkin nostettiin ulos ovesta, vaikka olin pysynyt täysin rauhallisena koko hyökkäyksen ajan.

Kesäkissoista kirjoitellaan paljon. Tässä tapauksessa ei liene sellaisesta kyse, koska kissalla on oikein hyvä ympärivuotinen koti naapurissa. Ehkä se haluaa vain vaihtelua, lisää nukkumatiloja ja palvelijoita elämäänsä. Päivittäin se käy koputtelemassa ikkunaan, osaa katsoa läpi lasiruudun vetoavasti. Jos ei lasketa sisälle, ei lannistu vaan yrittää seuraavana päivänä uudelleen.

                    ******************************************************