sadepisaroita |
Ulkona sataa. Äidit pelkäävät lastensa puolesta. Jotain on muuttunut, vai onko?
****************************************************
****************************************************
sadepisaroita |
Jokaisella kirjalla, jokaisella niteellä, jonka näet täällä, on sielu. Sen kirjoittajan sielu ja niiden sielu, jotka lukivat sitä ja elivät ja unelmoivat sen kanssa. Joka kerta kun kirja siirtyy kädestä toiseen, joka kerta kun joku antaa katseensa lipua sen sivuilla, sen sielu kasvaa ja vahvistuu.
(Carlos Ruiz Zafón: Tuulen varjo)
Täällä Suomessakin on tapahtunut tuollaisia käsittämättömiä ampumistapauksia.
VastaaPoistaLapsuudessani pidettiin ovet auki yötä päivää, nyt on pakko laittaa ovi lukkoon, jos menee toiselle puolelle taloa. Maailma on muuttunut. Monet asiat ovat helpottuneet, mutta jotain kummaa raakuutta ja välinpitämttömyyttä on ilmassa.
Aika avuttomaksi sitä tuntee itsensä tällaisten tapahtumien edessä.
PoistaOn raskasta lukea ja katsoa uutisia. Mihin on maailma menossa?
VastaaPoistaTV oli ihan pakko sulkea, liika on liikaa. Suhteellisuustaju voi tuollaisessa mediavyörytyksessä hämärtyä.
PoistaAivan kamalaa! Luultavasti maailma on muuttunut.
VastaaPoistaTerrorismi tulee koko ajan lähemmäksi tavallista, pientä ihmistä.
PoistaKylla veti hiljaiseksi tama tapaus. Tekijan henkilollisyyden selvittya voi vain arvata minkalaista ilmapiiria tama taas lietsoo.
VastaaPoistaMuukalaisviha, myös täysin syyttömiä kohtaan, ei ainakaan vähene.
PoistaEn tiedä, pakenenko elämää, kun vein television vuosia sitten vintille. Uutiset kuuntelen radiosta tai vilkaisen netistä - jos muistan.
VastaaPoistaTotta kuitenkin on, että kamalat uutiset tulevat silti tietoisuuteen. Sinua ajattelin paljon kun tästä kuulin. Toivon kaikesta huolimatta kauniita unia.
Kiitos mieltä lämmittävistä ajatuksistasi. Ihan hyvin nukuin. Toisin oli varmaan Toulousen asukkailla.
PoistaPiiritys on tänään päättynyt ammuskeluun, jossa tappaja sai surmansa ja kolme poliisia haavoittui. Ehkä mediakin vaimenee.
Todella surullista ja lohdutonta. Tulee mieleen myös Norjan tapaus, mikä ihmisiin on mennyt? Minä olen yrittänyt myös välttää uutisia viime päivinä ainakin lasten läsnäollessa. En suostu siihen, että lasteni tulisi pelätä tulevaisuutta. Pakko uskoa parempaan huomiseen.
VastaaPoistaOn ollut liian paljon silmittömiä ampumistapauksia, joita on ihan mahdoton tajuta ja joita tuntuu olevan mahdotonta mitenkään estää.
PoistaKaikilla lapsilla pitäisi olla turvallinen lasten elämä, niin kotona kuin koulussakin.
Nyt se on sitten ohi - kunnes alkaa taas uudestaan.
VastaaPoistaNiin, valitettavasti olet oikeassa. Mahdoton uskoa, että tämä olisi ollut viimeinen kerta.
PoistaHuomentapäivää,
VastaaPoistaHiljaiseksi vetää maailman meno. Surullista. Vaikeaa oli yrittää selittää tapahtunutta 9-vuotiaalle, jolle oli koulussa kerrottu murhista ja pidetty minuutin hiljainen hetki. Ei lapsi voi ymmärtää, se ei ole helppoa aikuisillekaan. En tiedä oliko tuo hyvä idea. Itsellä on vaan mielessä, että kaikin keinoin haluaisi suojella lasta yhteiskunnan myrkyiltä, ei se kai ole mahdollista. Ilmeisesti pienestä pitäen pitää oppia käsittelemään kauheuksia.
Varmaan lapsista tuo kaikki on tuntunut käsittämättömältä ja ahdistavalta. Samat kuviot koulussa läpikäynyt lapsi oli kotiin tultuaan kysynyt äidiltä hädissään " Eihän se ollut minun syytä, eihän äiti?" Noinkin lapsi voi reagoida. Tuntuu pahalta.
PoistaLuepa tama!
VastaaPoistahttp://www.paris-normandie.fr/article/rouen/affaire-mohamed-merah-lhallucinante-minute-de-silence-dune-professeure-rouennaise
Uskomatonta!
Opettajan käskystä minuutin hiljainen hetki tappajalle. Oppilaat eivät sokeasti totelleet käskyä vaan vastalauseena suurin osa marssi ulos luokasta.
PoistaTodella uskomatonta ja vielä kieltenopettaja!
Ihminen on peto. Eläin ei sitä ole. Kumpi onkaan älykkäämpi?
VastaaPoistaKuitenkin on pakko uskoa inhimillisyyteen, että jaksaa elää eteenpäin.
Poista