Haasteiden aika ei ole ohi. Mary von Törneltä Normandiasta sain lukemaan innoittavan haasteen.
Kiitos Mary!
Ensireaktio oli, että eihän minulla ole täällä Ranskassa novellikirjoja mitä lukea. Mutta onneksi tässä tapauksessa novellin käsite on varsin laaja ja niinpä uskaltauduin mukaan.
Kide - novellihaaste
Ohjeistus:
1. Luettele ainakin viisi novellia, jotka ovat kolahtaneet
tai jääneet muuten mieleen. Kerro miksi, jos mahdollista.
2. Aseta itsellesi vuodeksi novellilukutavoite.
3. Kopioi blogiisi Kide-kuva ja aseta kuvatekstiksi novellien
lukutavoitteesi sekä eteneminen esimerkiksi näin: 3/10. (Eli kolme luettu,
kymmenen tavoitteena.)
4. Bloggaa lukemistasi novelleista ja kirjoita niistä arvio.
Arvio saa olla minkä pituinen tahansa. Kide-kuvaa voi käyttää myös tässä
yhteydessä, jos haluaa.
5. Haasta tuttaviasi lukemaan novelleja.
Tämä viiden kohdan ohjeistus on neuvoa-antava, ei
pakollinen. Käytän novelli-sanaa, mutta joskus kertomuksen ja novellin raja voi
olla häilyvä. Mikä tahansa lyhyt teksti käy, mitään novellin kaavaa ei tarvitse
alkaa etsiä voidakseen osallistua.
Ei muuta kuin lukemaan!
***
Novellit, jotka ovat jotenkin Simpukkaan kolahtaneet:
1.
Juhani Aho: Siihen aikaan kun isä lampun osti (Lastuja)
Kiehtova kertomus elämää mullistavasta tapahtumasta lapsen
silmin nähtynä.
Tämä on ensimmäisenä mieleen jäänyt lukukokemus novelleista.
Sitä luettiin koulussa äidinkielen tunnilla joskus alaluokilla. Jokainen luki vuorollaan
pätkän tarinasta ääneen, toiset kuuntelivat hiiskahtamatta.
Olin aika pollea kun sain koulun kirjastosta kirjastokortin
ja pääsin ensimmäisen kerran lainaamaan kaikki Juhani Ahon lastut.
2.
Elina Karjalainen: Mummon onni (Ukki ja mummi)
Syyllisyyden tunne taitaa olla ikuinen äitien ja mummojenkin
seuralainen. Elina Karjalaisen tarinassa on kaksi mummoa ja pienokainen, jota
toinen mummoista pukee ulkovaatteisiin. Toinen mummo seuraa vierestä kuinka taapero
saa päälleen vaatekerran toisensa jälkeen.
-
Minun on
pakko myöntää, että olen sellainen vanha rötiskö, joka ei kovin pitkään jaksa
tuollaista kykkimistä, kiskomista, nykimistä ja nyhtämistä, mitä sinä parasta
aikaa teet.
Toinen mummo oikein
kirkastui.
-
Sinä
luulet vain, ettet jaksa. Taidat olla sen sortin mummo, joka haluaisi vain
istua keinutuolissa ja silittää lapsen hiuksia, kun tämä kirmaisee ohi. Kyllä
minun mielestäni isoäidin täytyy jaksaa myös osallistua lapsen hoitoon.
Mutta kuinkas siinä sitten kävikään. No, ainakin tarinan
loppu kirvoitti pienen vahingoniloisen virnistyksen tämän lukijan naamalle.
3.
Juhani Mäkelä: Kumouksellinen (Reiskan kanssa
Ranskassa ja sielunvaelluksella)
Ajankohtainen aihe edelleen kun maailmalla tapahtuu vallankumouksia
vähän väliä. Mäkelä tulkitsee tapahtumaa taitavasti
(ja tietysti lukijan yllättäen) uuden hallitsijan näkökulmasta.
Sain tämän kirjan muutama vuosi sitten Suomen tuomisina ja
tykästyin siihen. Kuinkas muutenkaan, kun osassa tarinoista eletään Ranskassa mainion
Reiska-koiran kanssa.
4. Anna Gavalda: UÄ (I.I.G)
(Kunpa joku odottaisi minua jossakin,
Je voudrais que quelqu'un m'attende quelque part )
Riipaiseva kertomus viimeisillään raskaana olevasta naisesta,
joka joutuu synnyttämään kuolleen lapsen.
Luin tämän ranskaksi (hitaasti sanakirjan kanssa) Anna Gavaldan
12 kiehtovan novellin kokoelmasta.
Kaunis, koskettava ja yllättävä kotiinpaluu ulkomailla
vietettyjen vuosien jälkeen.
Novelleja löytyy kirjojen lisäksi blogistaniastakin. Pidän
paljon näistä blogisuosikkini Maryn kirjoittamista tarinoista.
Netistä löytyi tämänkin hauskan novellilajin, eli ”raapale”,
joka määritellään näin: "Raapaleet
ovat science fiction- tai fantasianovelleja, joissa on täsmälleen sata sanaa.
Varsinaisen tekstin lisäksi kirjoittaja saa käyttää korkeintaan 15 sanaa
otsikkoon ja mahdollisiin väliotsikkoihin. Tästä huolimatta tekstin tulee
täyttää kaikki ne vaatimukset, jotka ovat ominaisia hyvälle scifi- tai
fantasianovellille."
Raapaleita löytyy myös blogistaniasta.
Tässäpä toisen blogisuosikkini Stazzyn kirjoittama mainio sadan sanan juttu:
Tässäpä toisen blogisuosikkini Stazzyn kirjoittama mainio sadan sanan juttu:
Jänis (se
löytyy täältä)
.....
Olen luopunut kaikenlaisista tavoitteiden asettelusta. Toki novelleja
luen edelleenkin, ehkä jopa yritän kirjoittaa lukemistani tänne arvioita.
.....
.....
*****************************************
Kiitos haasteesta! Olen kunkin kuukauden lukemisistani erikseen maininnut myös novellit, joita luen mieluusti pitemmän proosan välipalaksi. Täytyypä palata niihin sen verran, että osaa perustella tähän haasteeseen. - Mainitsemistasi kiinnostuin Mäkelän Kumouksellisesta ja Maryn Kotiinpaluu-novellista, joihin aion tutustua pikimmiten. Palataan aiheeseen!
VastaaPoistaKiitos sinulle kun otit haasteen vastaan. Antoisia lukuhetkiä novellien parissa, jään odottamaan hyviä novellivinkkejä.
PoistaAijaijaijai, Nyt tuli paha! Olen kirjojen ystävä, mutta novelleja olen lukenut vain harvakseltaan. Vastaan kyllä haasteeseen, mutta se vaatii tuumailua, joten ehkä myös aikaa. Usein olen vähän pettynyt novelleihin, varsinkin novellikokoelmiin, kun niissä asetelmat vaihtuvat juuri kun pääsee lukemisen vauhtiin. Tykkään yleensä vähän pitemmistä tarinoista. Olen ehkä sen verran hidas syttymään. Kiitos kuitenkin haasteesta, palaan vielä asiaan.
VastaaPoistaKiitos kun lähdit mukaan novellihaasteeseen, vaikka viihdytkin paremmin romaanien parissa. Tosi harvoin minäkään olen novellikokoelmaa lainannut. Täytyypä tulevana kesänä katsella kirjaston hyllyjen tarjontaa uusin silmin.
PoistaLöytyihän noita varastosta. Itse olin unohtanut Ahon lastut kokonaan, tuo lampun osto -novelli on tosiaan ihan paras.
VastaaPoistaYllätyin itsekin. Tuli melkein valinnan vaikeus. Vanhemmista novelleista jäi mainitsematta Veikko Huovisen elämänmakuiset, humoristiset tarinat. No, ehtiihän niihin palata.
PoistaTykkään lukea novelleja, ovat sopivan mittaista junalukemista.. mutta en iki maailmassa olisi muistanut yhtäkään kokoelmaa nimeltä. Onneksi ei minulta kysyttykään!
VastaaPoistaNauratti tuo edellinen 'näköalapaikan' pullo, hyvin on maailmanloppu markkinoitu. Ja tekin olette siellä lähellä melkein turvassa :)
En muista minäkään muita kuin Ahon Lastuja-kokoelman kaukaisesta lapsuudestani. Suomesta tulleet Mäkelän ja Karjalaisen kirjat kaivelin hyllystäni. Gavaldan kirja tarttui käteen kirpparilta.
PoistaEi ole maailmanlopun ufoja vielä tavattu. Jännähän niitä olisi nähdä kun näinkin lähellä laskeutumispaikkaa ollaan.
Novellit ovat jääneet kohdallani vähiin lukemisiin, vaikka joksu niitä itsekin yritän kirjoittaa. Tuo sadan sana raapale on kiinnostava.
VastaaPoistaRaapaleen kirjoittaminen vaatiikin taitoa. Tarina on kerrottava lyhyesti,ytimekkäästi ja kiinnostavasti. Eipä taida minulta onnistua.
VastaaPoistaVihdoin viimein olen vastannut haasteeseesi. Anteeksi, että kesti näin kauan.
VastaaPoistaKiva, että vastasit ja annoit lukuvinkkejä. Vieläpä ihan sopivan ajan puitteissa :)
Poista