perjantai 1. helmikuuta 2013

Minun veljeni



Aamulla hän ei noussutkaan vuoteestaan, ei tullut aamukahville, ei lähtenyt joka aamuiselle hiihtolenkille. Tuli ambulanssi, tulivat poliisit, tuli järkytys, tuli lohduton suru. Sukset jäivät nojaamaan talon seinään.

”Sinä lähdit hiljaa, emme tiedä minne.
Tähdeksikö asetuit, vai tuulenako kuiskaat pajupuussa,
Kun hiljaa sydämellä kuuntelemme,
sinä kuiskaat,  - teihin jäin  -.”


                       *************************************************************

22 kommenttia:

  1. Otan osaa menetykseesi. Valitettavasti näin voi käydä kenelle tahansa aikaan katsomatta. Jollekulle tulee lähtö äkisti, jollekulle pitkänkin - ja joskus tuskan - jälkeen.
    Kauniit muistot eivät koskaan kuole eivätkä milloinkaan jätä yksin.

    VastaaPoista
  2. Lämmin osanotto suruusi! Sekö oli se voimakas kutsu hankien keskelle?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos mummeli. Ehkä se voimakas tarve lähteä Suomeen olikin viesti, jota en osannut tulkita. Veljeni oli täysin terve. Hänen lähtöään kukaan ei voinut aavistaa.

      Poista
  3. Ystävä hyvä, varmasti oli tarkoitus, että olet täällä lähellä veljeäsi, kun hänen päivänsä tulivat valmiiksi. Kun suru kohtaa, niin sanoja on vaikea löytää, mutta lähetän sinulle lämpimän halin ottaen osaa suruusi.

    VastaaPoista
  4. Otan osaa Simpukka! Lähetän myös sanattoman halauksen.

    VastaaPoista
  5. Voi Simpukka, aivan sydäntäni kouraisee. Ihmeellistä, miten jokin tuntematon voima sai sinut veljesi luo hänen lähtönsä hetkellä. Lämmin osanottoni!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos osanotosta Ina. Tunnen, että veljeni on yhä jossakin lähellä lohduttamassa meitä läheisiään.

      Poista
  6. Miten surullista, otan osaa, en enempää sanoja löydä.

    VastaaPoista
  7. Äkkiä tullut suru
    on kuin säikähdys:
    joko nyt?
    Hyvästit sanomatta,
    tilit tasaamatta,
    niinhän usein muutenkin.
    Ja siitä alkaa pitkä,
    polveileva polku
    muistoihin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensijärkytyksen jälkeen lohtua antoi tieto, että lähtö unessa oli lempeä, kivuton.

      Poista
  8. Olipa surullisia uutisia. Lähetän hiljaisen osanottoni, Simpukka.

    VastaaPoista
  9. Otan osaa. Oli hyva etta ehditte tavata viela taman kerran. Hanelle, ja myos Sinulle.

    VastaaPoista
  10. Lämmin osanottoni, Simpukka. Sisaruussuhteet ovat elämämme pisimpiä ja täynnä muistoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos osanotosta Liisa. Uskon, että rajan takana isä ja äiti ovat vastaanottamassa veljeäni.

      Poista