Kanaalin plataanit

Kanaali maaliskuussa 2013

Talvikautena näillä seuduilla näkyy usein nuotioita. Pihoissa poltetaan risukasoja, viinitarhoissa leikattuja köynnöksiä.  Kaupunkireissulla auton ikkunasta maisemia katsellessani huomasin, että kanaalin varrelta oli kaadettu suuria plataaneja, kannotkin kaivettu juurineen maasta.  Syntyneet montut oli täytetty ja työkoneet maisemoineet kanaalin autioituneet penkat. Kaadetut puut ja kannot oli kasattu penkoille ja sytytetty palamaan.  Nuotiot, joita metsurit hoitivat ja vartioivat, roihusivat savuten useiden päivien ajan. Mielessäni aprikoin, että eikö puita voi mitenkään hyötykäyttää vaikka lämmitykseen.

Unohdin nuotiot, kunnes päätimme lähteä kanaalin varteen kävelemään. Ajoimme tutulle sululle, jätimme auton parkkipaikalle ja nousimme kanaalin penkereelle. Sen edemmäs emme päässeet. Vastassa olivat puomit ja kieltotaulut, jotka ilmoittivat, että kanaalin rannoilla on menossa puiden kaatotyöt.  Plataanien runkoihin oli maalattu rastit kaatamisuhan merkeiksi. Kauempaa kuului moottorisahan lakkaamaton pärinä. Palasimme autolle ja ajoimme muutaman kilometrin toiselle sululle, jossa ei ollut vielä kieltoja kulkemiselle. Mutta sielläkin näkyi puita, joiden rungoissa oli rastimerkinnät.

Kaadettavaksi tuomittu

Puiden kaato ja polttaminen jäivät vaivaamaan mieltäni. En oikein keksinyt ketään, jolta olisin voinut kysyä syitä moiseen, joten ei kun nettiin. Sieltä löytyikin tyrmäävää tietoa aiheesta, ei tosin suomeksi, joten kaikkea en ehkä ymmärtänyt.

Ranskan Aurinkokuninkaan Ludvig XIV aikana rakennettiin 241 km:n mittainen kanaali, vesitie Atlantilta Välimerelle.  Aikoinaan se oli tärkeä viljan, pääasiassa vehnän kauppareitti.  Valmistuttuaan se sai kuninkaallisen nimen Royal Canal Languedoc, mutta Ranskan vallankumouksen pyörteissä vuonna 1789 nimi muuttui nykyiseksi, eli Canal du Midi.  Se on yksi Euroopan vanhimpia yhä toimivia kanaaleja. UNESCON maailmanperintökohteeksi se nimettiin vuonna 1996.

Kanaalin molemmille rannoille on istutettu aikoinaan puita, enimmäkseen plataaneja, jotka ovat kasvaneet korkeiksi, paksurunkoisiksi ja tiheälehväisiksi kaarisilloiksi veden yli.  Kuumina kesäpäivinä ne levittävät viileän varjonsa kanavalla kulkijoille, lehvät estävät liian veden haihtumisen, juuret vahvistavat rannan penkereitä. Kanaalin läheisyydessä sijaitsee kymmeniä tuhansia hehtaareja viinitarhoja ja viljelmiä, jotka tarvitsevat vettä. Vuosittain kanaalilla liikkuu yli 50 000 turistia, joko veneillen, pyöräillen, ratsastaen tai patikoiden. Kulkijoista 70 % on ulkomaalaisia.  Kanaaliturismin arvellaan tuovan alueelle tuloja noin 170 miljoonaa euroa vuodessa.

Vuonna 2006 plataaneista löytyi parantumaton sienisairaus Ceratocystis platani.  Se rantautui Provenceen toisen maailmansodan aikana.  Sen arvellaan tulleen piiloutuneena Yhdysvaltain armeijan puisiin ammuslaatikoihin.  Ensimmäiset tautitapaukset paljastuivat satamakaupungeissa.  Erityisen vahingollinen sairaus on ollut  Canal du Midin plataaneille. Kanaali vesiympäristönä on suotuisa sairauden levittäjä. Puiden juuret ulottuvat veteen, jossa ne altistuvat taudille. Veneliikenteen mukana kulkeutuvat itiöt tartuttavat taudin terveisiin puihin. Vesiliikenne ja puita haavoittavat työkalut ovatkin pääsyitä sairauden leviämiseen. Oireet eivät näy heti, vaan vasta 3 - 5 vuoden kuluttua tartunnasta. Vuosi vuodelta tautitapauksia löytyy yhä enemmän.

Arvioiden mukaan yli 42.000 plataania joudutaan kaatamaan ja niiden tilalle istuttamaan uudet puut. Siinä onkin valtava haaste. Taudin leviämisen ehkäisemiseksi sairaiden puiden lisäksi joudutaan kaatamaan myös terveet puut, jotka sijaitsevat sairastuneiden välittömässä läheisyydessä.  Yli 4000 puuta on jo kaadettu, kannot juurineen kaivettu maasta ja poltettu taudin turmelemien runkojen kanssa. Useita vuosia kestävän hankkeen arvo on yli 200 miljoonaa euroa. Ympäröivän luonnon tasapainon takia puita ei voi kaataa kerrallaan valtavia määriä. Kanavan täytyy edelleen pystyä vesialtaana, jota jo sairastuneiden plataanien lehvistöt varjostavat ja kuivana aikana estävät veden haihtumista, aina siihen asti kunnes on niiden vuoro tulla kaadetuiksi.

Uudelleenistutusohjelmia on käynnistetty eniten kärsineille alueille. On kehitetty erilaisia lajikkeita korvaamaan kaadettavat puut.  Vuosia kestäneen kokeilun tuloksena on kehitetty plataanilajike ”platanor”, johon tämä sieni ei tartu. Näitä puita on istutettu 2500 kpl. Uusien tautien pelossa on tutkimuksen kohteena erilaisia ja toivottavasti vastustuskykyisiä lajikkeita.

Paikoin puuton, autio kanava on surullinen näky. Ilman plataanejaan uoma ei ole enää oikea Canal du Midi. Toivottavasti tämä historiallinen kulttuuriperintö voidaan pelastaa tuleville sukupolville. Kestänee 30–40 vuotta ennen kuin kanaali puurivistöineen voidaan nähdä entisessä kauneudessaan.   

Kanaali huhtikuun 2012 alussa

                                                                                  ~ ~ ~

Pääsiäislauantain maisema sumuisen ikkunan takana on sateisen harmaa. Tuuli riepottelee puita ja pensaita. On riisunut terälehtiä tulppaaneilta ja vuokoilta. Siellä ne poloiset nyt värjöttelevät kylmässä ja sateessa alastomina.  Ehkä jo huomenna aurinko pilkahtaa täälläkin.

                                          ****************************************