Mitä
tekee Simpukka silloin kun asunnon etsintä on katkolla, kun ulkona sataa ja
tuulee. Kun kantapäähän on iskenyt luupiikki ja jokainen askel aiheuttaa kipua.
Sentään netti toimii ja Simpukka pääsee nauttimaan TV-kaistan tarjonnasta. Aika
on kulunut ihan mukavasti Taivaan tulien, Downton Abbeyn, Naisten paratiisin ja
ranskalaisen kylän tapahtumia seuratessa, Emmerdalea unohtamatta. Ranskan TV-
kanavilta tulee katsottua lähinnä uutisia ja säätiedotuksia.
Lukemistakin
on riittänyt. Viimeksi luin Anja Snellmanin koskettavan kirjan Pääoma. Se
olikin kirja, joka vaati pysähtymään ja lukemaan joitakin kohtia uudestaan,
herätti tunteita. Ennen Pääomaa luin Kari Hotakaisen Luonnon lain, jossa oli
teräviä huomioita tämän ajan ilmiöistä Suomessa hurtilla huumorilla
maustettuna. Ei ollut nopealukuinen sekään kirja, toisin kuin Kristiina Vuoren
lähes 600-sivuinen Näkijän tytär ja Outi Pakkasen dekkari Toinen kerros.
Joulupaketissa tuli lisää 4 kirjaa. Kiva, että luettavaa riittää, mutta on siinä
vähän ongelmaakin. Kun joudutaan muuttamaan luultavasti paljon pienempään
asuntoon, niin mitä tapahtuu kaikille tänne kertyneille kirjoille. Täkäläisillä
kirpputoreilla ei suomenkielisillä kirjoilla taida olla kysyntää, eikä millään
raaskisi hyviä kirjoja roskiinkaan heittää.
Kantapään
kipeytyminen onkin sitten uusi vaiva. Kuulemma yleinen pitkänmatkan
juoksijoilla. Siihen porukkaan en tunnusta kuuluvani. Viimeksi olen tainnut
juosta muutaman askeleen varmaan 10 vuotta sitten ehtiäkseni bussiin.
Vaivaa
olen hoitanut ihan kotikonstein, hieronut ja venytellyt jalkaa varovasti,
rasittanut sitä mahdollisimman vähän. Lääkkeeksi olen iltaisin keittänyt pari
perunaa kuorineen, litistellyt ne haarukalla soseeksi, jonka olen laittanut yöksi
muovipussiin yhdessä kipeän jalan kanssa, sitonut paketiksi ja pukenut
villasukkaan. Joinakin aamuina yöllisen hoidon jälkeen kantapää on tuntunut
terveen veroiselta, mutta kipeytynyt uudelleen kun en ole malttanut pitää sitä
tarpeeksi levossa.
Pitäisiköhän hoitoon varmuuden vuoksi vielä lisätä kivunpoistoloitsu:
Pitäisiköhän hoitoon varmuuden vuoksi vielä lisätä kivunpoistoloitsu:
”Mene
kipu kiven kolohon,
alle
pään paakkuraisen;
ei
kivi kipuja itke,
paasi
vaivoja valita!”
******************************************************************************
.jpg)
Toivottavasti tuo luupiikki pian paranee. se on niin kiusallinen kaveri!
VastaaPoistaoikein hyviä näitä välipäiviä.
Kiitos samoin sinulle, onnellista ja hyvää vuoden loppua ja uuden alkua ja kulkua.
PoistaJalan paranemista toivon minäkin, sillä päivittäiset kävelylenkit ovat olleet yksi tärkeimmistä asioista täällä.
Pitkään saattaa kestää moinen vaiva, sanoo nimimerkki "kokemusta on". Eikö kaalinlehti olisi tehokkaampi kuin peruna?
VastaaPoistaTerveiset Pariisista! :)
Lilas
Niin olen kuullut minäkin, että vaiva saattaa kestää kuukausia. Pitääpä seuraavaksi kääriä jalka kaalinlehteen ja uskoa sen parantavaan tehoon.
PoistaKiitos Pariisin terveisistä, onko sinun puutarhasi siirtynyt Pariisiin?
Hei Simpukka ja hyvää vuodenjatkoa! Puutarhani on ja pysyy eteläisessä Ranskassa. Se myös alkaa rehottaa, vähän jo liikaakin paikoitellen, ainakin rikkaruohojen suhteen. Aina kuitenkin kesken ja suunnitteluvaiheessa osittain. Ihana se on!
PoistaMinä olen oppinut täällä ranskanmaalla, että suomalainen ja ranskalainen käytäntö ja käsitys (ainakin ortopedeillä) näyttää olevan hyvin erilainen. Suomessa sain nivelrikkopolviini kukonhelttauutetta ohjeella 3 kertaa viikon välein pistos molempiin polviin. Kun sitten täällä Ranskassa menin alueen sairaalan ortopedisen osaston ylilääkärin pakeille, hän melkein pyörtyi ohjeista. Ihan totta! Hän sanoi, että sehän on vaarallista, että molempiin polviinkin yhtä aikaa, ei, ei, ei. Paitsi, jos vaadin, koska minulla on ohjeet Suomesta. No, sanoin, että laitetaan nyt. Hän piti pienen esitelmän siitä, kuinka vaarallista ylipäänsä on pistellä mihinkään niveleen mitään, koska aina on mahdollista, että jotain ylimääräistä pääsee mukaan...ja voi sitä desinfioinnin määrää verrattuna suomalaisen lääkärin pumpulitukolla pyyhkäisyyn. Huh! Voisin jatkaa pitempäänkin hänen kauhistelujaan, mutta jätän tähän. :)
Toivottavasti jalka voi paremmin!
Lilas
Kiitos Lilas, samoin sinulle hyvää alkanutta vuotta, menestystä puutarhasi hoitoon, sopivasti sadetta ja aurinkoa.
PoistaTodellakin, kovin erilaista on sairaanhoito täällä ja Suomessa. Tuntuu, että täällä on enemmän aikaa potilaalle. Voi olla, että sekin johtuu potilaan hitaasta kielitaidosta.
Sain omalääkäriltä lähetteen ortopedille, mutta en ole vielä sinne mennyt, koska jalka tuntuu paremmalta ihan kotikonsteilla, sopivasti lepoa, hierontaa, venyttelyä, kenkiin kantapääpehmikkeet. Yöksi olen hieronut jalkapohjaan vähän kyseenalaista rohtoa, hevosille tarkoitettua linimenttiä. Lopetan sen käytön sitten kun alan hirnua ja potkia liikaa:)
Ihaa! :D
PoistaLilas
Luupiikki on todella kivulias ja pitkäaikainen vaiva. Kun minun kotikonstini eivät tuoneet helpotusta, oli mentävä ortopedille. Hän määräsi minulle röntgenkuvauksen jälkeen ensin geelipohjalliset kenkiinn eli sellaisen kantapään kokoiset geelityynyt. Niitä kai voi ostaa itsekin saniteettitvaroita myyvistä erikoisliikkeistä. Kun se ei auttanut, ortopedi otti mallin ja teetätti jalkatuet ja sinä luupiikin kohdalla on reikä. Siten kehon paino ei kävellessä tule luupiikin päälle kokonaan. Ortopedi selitti, että periatteessa olisi mahdollisuus myös ruiskuttaa kipulääkettä, mutta hän ei mielellään tee sitä, koska ruiskun työntäminen jalkapohjan jänteen alle on vaikeaa ja erittäin kivuliasta. Pohjallisten kanssa käveleminen oli siedettävää. Selvää on, että on käytettävä matalakantaisia kenkiä, mihin mahtuu pohjallinen. En viitsinyt ostaa kömpelöotä erikoiskenkiä, vaan kokeilin kaupassa kenkiä pohjallisten kanssa. Kokemukseni perusteella neuvoisin käymään ortopedin luona. Olen täynnä myötätuntoa, koska tiedän, millainen luupiikkien kipu on.
VastaaPoistaKiitos sympatiasta Anna.
PoistaKai ortopedin luokse on mentävä jos eivät nämä kotikonstit auta. Joko sinun kohdallasi vaiva on ohi? Tuo kipuruiskun työntäminen kipeään kantapäähän tuntuu jo ajatuksenakin hirveältä.
Eikö luupiikkiä todella voi hoitaa mitenkään? Häviääkö se itsestään aikaa myöten, vai kuinka on asian laita.
VastaaPoistaSveitsissä on suomalaisten kirjojen vaihtopäiviä, tuo tullessas, vie mennessäs. Voi pelkästään vain tuoda ja varoa ettei mitään uusia houkutuksia tartu mukaan. Tehkää kevätretki kauniiseen Sveitsiin kirjain kera.
terkut täältä
Kiitos Sveitsin terveisistä. Kirjat voisivat olla mielissään kun pääsisivät kiertoon eikä kaatopaikalle ja Sveitsi on todella kaunis maa…
PoistaLuupiikki on ihan uusi vaiva minulle, joten olen vasta reilut pari viikkoa tutustunut siihen ja sen hoitoihin. Vuoden alussa menen omalääkärin vastaanotolle ja kyselen sitten hänen tietämystään hoidoista.
Luupiikki kantapäässä on ikävä juttu. Olen moisen kiusan kokenut molempien jalkojeni kanssa. Ensimmäisellä kerralla piti jalkapohjan jänne vapauttaa leikkauksella, kun en enää pystynyt työssäni seisomaan kipeällä jalalla, enkä ontumatta kävelemään. Toiseeen jalkaan ilmestyneen piikin kipua kestin parisen vuotta, sitten se vain yks kaks parani itsestään. Sain vaivan juostessani matalilla kengillä ja saappailla, ehkäpä just siksi, että jalkaholvini on korkea ja matala kenkä ärsytti jänteen kiinnittymiskohtaa jalkapohjassa. Noiden ikävien kokemusten jälkeen katson tarkkaan, millä kengillä teen pidemmät kävelyni.
VastaaPoistaKotikonstina on parasta just nuo sopivaan kokoon tehdyt pohjalliset. Toivon sinulle pärjäämistä jalkavaivasi kanssa ja kantapääpiikitöntä uutta vuotta 2014.
Kiitos Aimarii, oikein hyvää ja onnellista tulevaa vuotta sinulle.
PoistaTäytyypä tosiaan olla tarkkaavaisempi kenkien suhteen ja hankkia myös sopivat pohjalliset, että pääsee taas kanaalien varsille vaeltelemaan.