Viiniköynnökset odottavat leikkaajiaan. Tuulen kallistamat männyt eivät näe kylää eikä vuoria tummien pilvien takana.
Sataa. Ikkunat itkevät kylmyydestä kesää ikävöiden. Tupu haluaa sisälle.
Sisällä patterin vieressä on lämmintä. Villahuopa jalkojen peittona sain juuri luettua Stieg Larssonin trilogian ensimmäisen kirjan ”Miehet jotka vihaavat naisia”. Kädessäni on seuraava ”Tyttö joka leikki tulella”, yöpöydällä odottaa ” Pilvilinna joka romahti”. Yhteensä yli 2000 sivua päätä huimaavia seikkailuita, rikoksia, murhia, hui!
.jpg)
Uskomattoman hienoja kuvia olet napsinut - sateesta huolimatta.
VastaaPoistaLuin nuo kirjat syksyllä ja lähetin kiertoon yli kaksi kuukautta sitten Nizzaan... eivät siis ole vieläkään saapuneet, että semmonen posti, täällä tai siellä, siellä ja täällä. Mutta aika hyviä kirjoja, oli vaikea jättää kesken.. minusta se kakkonen on paras.
Olen tainnut lukea nuo kaikki. Lainasin juuri kirjastoautosta kaksi dekkaria ja ihmettelin enkö enää muuta luekaan kuin dekkareita.
VastaaPoistaSirokko ~
VastaaPoistaEnsimmäinen kuva on juuri ennen sadetta, toisessa jo sataa.
Suomesta posti tulee suhteellisen nopeasti. Täältä Suomeen osa joulukorteista matkasi lähes kaksi kuukautta. Jostain syystä olivat kulkeneet Thaimaan kautta. Saattaapa siellä sinunkin kirjojasi joku postineiti tavata ennen kuin lähettää eteenpäin.
Ensi yönä ei taida yölamppu sammua ollenkaan kun jatkan kakkoskirjan lukua.
Famu ~
Kai lukeminenkin on jotenkin kausiluonteista. Aikansa kutakin sorttia.
Kisuli haluaisi sisaan! Kai sen ymmartaa kun sataa.
VastaaPoistaStieg Larsonin kirjat ovat hyvia. Luin ne jo jokin aika sitten ja talla hetkella en loyda minulle sopivaa kirjailijaa. Viime yona, jonka liiasta vasymyksesta vietin melkein nukkumatta, luin erasta Elisabeth Georgesin dekkaria, mutten oikein paase hanen kirjoituksiin kiinni. Niista puuttuu jotain.
Lotyisipa taas sopiva kirjailija jonka koko tuotannon voisi lukea. Dekkareita tai muuta.
hpy ~
VastaaPoistaYliväsyneenä valvomien yöllä on kurjaa. Toivottavasti seuraavana yönä sait nukuttua kunnolla. Muista ruotsalaiskirjailijoista tuli mieleeni Anna Jansson. Ihan kelpo dekkareita, joissa tapahtumapaikkana on usein Gotlanti.
Tuli lukukaiho nyt. Kun työelämä oli yhtä lukemista ja editoimista - jotta (tieto)kirjat kypsyisivät korjuukuntoon, höllensin eläkkeellä silmäni kirjoista. Nyt hiipii kaipuu. Dekkarit - on niissä imua, on.
VastaaPoistaLastu ~
VastaaPoistaEipä ihme, että kaipuu lukemiseen alkaa tuntua. Luulen lukemisen olevan osa sinua. Silti tauko on ollut tarpeellinen. Dekkareilla on kiva aloittaa paluu kirjojen maailmaan.
Täällä vieraan kielen alueella tuntuu turvalliselta, että hyllystä löytyy vielä lukemista odottavia suomenkielisiä kirjoja. Olen tietoisesti hidastanut tahtia, että lukemista riittää täällä olon ajaksi.