Sunnuntaipäivämme kuluikin ihan toisenlaisissa tunnelmissa. Kylän määri kutsuu kerran vuodessa varttuneen väen monitoimitaloon lounaalle. Siellä vietimme eilen rattoisan iltapäivän, kello 12 – 17.30. Väkeä oli paikalla noin 250 henkeä. Keskinäiset tervehdykset veivät aikaa tunnin verran, joten alkudrinkki tuotiin pöytiin kello 13. Samaan aikaan määri piti parin minuutin tervehdyspuheen, kohotettiin maljoja kaikkien terveydeksi. Nykyinen määri on ollut virassa vuoden verran ja pelkistänyt ja lyhentänyt seremonioita aika paljon. Aikoinaan edellinen määri toivotti vieraat tervetulleiksi yhdessä vaimonsa kanssa kätellen kaikki tulijat. Vastapäätä istuvat tuohtuneet madamet paheksuivat uuden määrin huonoja käytöstapoja, ylimielinen kukkoilija, joka ei edes tervehdi vieraitaan.
Rouvien tuohtumus laimeni sitä mukaa kun ateriointi eteni ja tyhjentyneitä puna- ja valkoviinipulloja vaihdettiin täysiin. Ruokailu tapahtui kahdessa erässä. Alkupalojen, salaatin, turskafileeseen käärityn lohimurekkeen jälkeen tuotiin rommissa kelluva hedelmäsorbettipallo.
Alkoi tauko ruokailusta. Sen aikana varsinkin miesväki viihtyi katsellen paria tanssivaa ja laulavaa vähäpukeista neitosta ja heidän notkeaa kavaljeeriaan. Esitys muodostui Pariisin Punaisen Myllyn ohjelmistosta alkaen Cancan-esityksistä päättyen strippaavaan nunnaan ja sairaanhoitajattareen. Hyppäsivätpä neitoset lavalta yleisön joukkoon istahtaen muutaman herran polvelle jättäen muistoksi poskeen punahuulten merkin. Aplodit olivat myrskyiset. En tiedä onko Suomessa vanhusten juhlissa meno samanlaista, luulenpa, että ei ole.
Tauon jälkeen pöytiin tuotiin lämmin liharuoka, sitten juustotarjotin, jälkiruuaksi leivoksia ja kuohuviiniä, lopuksi vielä kahvit. Cabaret-ohjelma jatkui vielä jälkiruuan aikana. Sen jälkeen alkoi tanssimusiikki ja yleisö pääsi pyörähtelemään tanssilattialle. Ensimmäisenä soi härkätaistelumusiikkina tuttu Paso Doble. Olipa kiva katsoa kahden 94-vuotiaan madamen ryhdikästä askellusta ja pyörähdyksiä. Ikä ei painanut näiden tanssijoiden jalkoja.
Kotiin tultua huomasin lisää kukkia pihan mantelipuussa.
.jpg)
Siellapa tuntui olevan iloiset juhlat. Meillakin kotona oli,mutta kutsuvieraat olivat yli tunnin myohassa ja meita hermostutti jo, joten jatimme Punainen Mylly-ohjelman pois (???) ja paadyimme vain juomaan ja syomaan mutta sittenkin meni pitkaan - liian pitkaan - yli puolenyon.
VastaaPoistaMantelipuusi on tosi kukoistava. Kevat saapunee.
Ja Paso doble on kivaa kuultavaa.
Oli mukava lukea kuvauksesi. HPY:n lailla tykkäsin tuosta paso doblesta :)
VastaaPoistaOikein mukavaa meininkiä siellä ja tunnelma välittyi tänne asti hyvin.
VastaaPoistaUutiset ovat olleet todella ikäviä, niin Euroopasta kuin Chilestäkin. Surullista.
Mutta kevät tulee, siellä jo vauhdissa, kun mantelipuukin kukkii.
On siellä kyllä vanhemman väen juhlat paljonkin vauhdikkaammat kuin täällä. Olipa hyvä, ettei myrsy ulottunut teille asti. Luonto on taas näyttänyt mahtinsa yhdesä jos toisessakin maailmankolkassa ja tuonut paljon surua.
VastaaPoistaSavoir vivre - se taito ei tosiaan taida kukoistaa suomalaisissa vanhusten palvelutaloissa.
VastaaPoistahpy ~
VastaaPoistaVieraiden odottelu on joskus tosi turhauttavaa. Ranskalaisethan eivät koskaan tule sovitulla kellonlyömällä, mutta yli tunnin odottelu on jo liikaa. Kokemusta on siitäkin, eivätkä vieraamme edes soittaneet, että myöhästyvät.
Rita ~
Paso Doble oli ihanaa katsottavaa. Melkein itkin nähdessäni elämänilon, jota iäkkäät madamet tanssillaan julistivat.
aimarii ~
Tunnelma oli iloinen. Kivut ja huolet siirrettiin huomiseen.
Famu ~
Meno oli varsin vallatonta. Väki osasi pitää hauskaa.
Onneksi säästyimme tällä kertaa myrskyltä.
Ina ~
Aika paljon on maiden välillä eroavaisuuksia tässäkin suhteessa. Ripaus ranskalaista kepeyttä piristäisi suomalaisvanhusten elämää.
Ranskalaisvanhukset pitävät huolen itsestään ja välillä pukeutuvatkin kuin nuoret neitoset, sellaisen kuvan olen saanut, tiedä sitten onko yleistäkin. Paso doble ysinelosena on jo aika hyvä saavutus, hyvin kuvailit, näen silmissäni eleganssia menoa. Suomessa tyyli on vähän toinen, mutta kyllähän sielläkin varttuneempi väki jaksaa iloitella - sen minkä matkoiltaan ehtivät.
VastaaPoistaSirokko ~
VastaaPoistaMonenlaista eleganssia kyllä näkee. Todella kaunispiirteisiä naisia upeine hiuksineen ja koruineen, kuin filmitähtiä tai aatelisrouvia. On kadotettua nuoruutta pukeutumisellaan haikailevia. Mutta myös ihan tavallisia pulliaisia.
Luulen, että ranskalaiset vanhukset eivät reissua niin paljon kuin suomalaiset. Tänä vuonna paikallinen vanhusten kerho kävi Nizzan karnevaaleissa ja syksyllä on suunnitteilla matka Barcelonaan.
Nuoleskelen täällä huuliani: turskafileeseen kääritty lohimureke. Kiitos. Maistuu. Rommissa kelluva hedelmäsorbetti? Kiitos, mikä ettei :). Jne. Ym. On sinulla ollut herkut - ja miehillä silmissään neitoset. Eikä vaimoväellä tullut sanomista. Ihan vain vihellellen ja kattoon silmäni nostaen kyselen :). Strippaava nunna :D.
VastaaPoistaKukkiva mantelipuu tuo mieleeni kevään 1977 ja Heidelbergin.
PS
Nyt kun käyn seniorien liikuntajumpparyhmässä, sain kuulla, että meistä vanhin on 97-vuotias - ihastelin ja ihmettelin hänen notkeuttaan ja kuntoaan, mutta pukuhuoneessa sain kuulla toisilta (kuiskaten), että hän sairastaa dementiaa ja lisää ikäänsä kolmekymmentä vuotta.
Lastu ~
VastaaPoistaHih. Syntisen kaunis nunna olikin. Siitä näystä varmaan monsieurit lukivat ylimääräiset Ave Mariat.