 |
| Tällaiselta se näyttää ennen kuorimista |
Koska en ymmärtänyt mitään hänen vastauksestaan, pyysin häntä kirjoittamaan möykyn nimen ”tutkimusvihkooni”, johon keräilen kaikenlaisia tuntemattomia asioita. Kauppias kirjoitti ja kertoi samalla, että möykyt ovat oikein hyviä. Ne ovat kypsiä, tarvitsee vain kuoria ja ovat valmiita syötäväksi. Myyjä valitsi minulle yhden ja siitä päivästä lähtien nuo möykyt, eli uunissa paistetut punajuuret ovat olleet pöydässämme makoisa lisuke. Joskus niitä kuoriessa sormet nokeentuvat ja arvelen, että ne on kypsennetty hiilillä. Mieleen muistuu lapsuudesta kuumassa nuotiotuhkassa paistetut nauriit.
Täältä löytyy tietoa punajuuren terveysvaikutuksista, muun muassa, että ”Punajuuri sisältää monipuolisesti kivennäisaineita: paljon kaliumia, kalsiumia, magnesiumia, natriumia, kuparia, rautaa ja sinkkiä. Vitamiineista punajuuresta löytyy A-, E-, C- ja B-ryhmän vitamiineja, erityisesti folaattia, jonka saanti suomalaisessa ruokavaliossa on vähäistä. Folaatti vaikuttaa punasolujen uusiutumiseen ja aineenvaihduntaan sekä verisuonten ahtautumiseen. Punajuurikas saa värinsä antioksidantteihin kuuluvista betalaiineista. Betalaiinien terveysvaikutuksia ei vielä tunneta, mutta niillä saattaa olla merkitystä hapettumiseen liittyvien sairauksien estossa. Myös punajuurikkaan kuitu on nykyihmiselle arvokasta. Punajuurikkaan versot ja kesällä nuoret naatit ovat syötäviä. Entisaikaan naatteja käytettiin pinaatin tavoin. Itse juuri varattiin lääkinnällisiin tarkoituksiin, kuten hammas- ja päänsäryn hoitoon. Punajuurella on hoidettu myös flunssaa, ihottumia ja hermostohäiriöitä. Punaisen väriaineen uskotaan edelleen vaikuttavan mielialaa kohentavasti ja punajuuren tryptofaanin antavan hyvää oloa”.
****************************************************************
.jpg)
Ja kaiken lisäksi se on aivan erinomaisen maukasta niin etikkasäilykkeenä kuin varsinkin au naturel. Keittämiseen kuluu jonkinverran aikaa, mutta sitten niistä saa vaikka mitä herkkua.
VastaaPoistaMiksi kotosuomessa ei myydä valmiiksi paistettuja punajuuria, eppistä!
Olisi tuota varmaan jäänyt katsomaan toisenkin kerran, on niin epämääräisen näköinen. Mutta varmasti maku on mainio. joskus pienenä paimentyttönä perunoita hiillostalla kypsytettiin ja voi, miten oli hyviä!
VastaaPoistaLuulin tryffeliksi.. eipä mitenkään voi päätellä punajuureksi. Tuommoisia en ole ennen nähnytkään. Raakanako ne paistetaan (vie varmaan kauan uunissa) vai pitääkö esikeittää ensin? Punajuuresta tykkään kaikissa muodoissa, voisin kokeilla tätäkin.
VastaaPoistaHiillosnauriita olen kyllä syönyt lapsena ja olivatkin hyviä.
Kivaa tietoa punajuuresta. Meilläkin syötiin tänään punajuurta. :-)
VastaaPoistaMinun pitää syödä Marevan-lääkityksen vuoksi päivässä viisi kourallista kasviksia. Punajuuri on listallani aina, niin siitä tykkään. Taas hain torilta pussukallisen punajuuria - ensi kesänä pitänee kasvattaa niitä saaressa.
VastaaPoistaUunijuurekset ovat makoisat: punajuurta, lanttua, naurista, sipuliakin välillä... Nam.
Nyökkään iloisesti kun luen tietoiskua punajuuren terveysvaikutuksista. Kiitos :). Hyvää ruokahalua!
Ellinoora~
VastaaPoistaVarmaan Suomestakin löytyisi markkinarako noille terveellisille ympärivuotisille herkuille.
mummeli~
Voin vakuuttaa, että yhtä hyviä ovat kuin hiilloksella paistetut perunat :)
Sirokko~
Luulisin, ettei niitä keitetä, vaan ehkäpä viljelijällä on iso puilla lämmitettävä uuni, jossa punajuuret ritilän päällä muhivat kypsiksi.
Ehkä netin ranskankielisiltä sivuilta löytyy parempaa tietoa.
Unelma~
Punajuurien ystävä olen aina ollut, mutta vasta nyt luin miten terveellisiä ne ovatkaan.
Lastu~
Viisi kourallista päivässä! Siinäpä sitä kuorimista ja pilkkomista riittää, täytyy olla hyvät välineet.
Uunissa minäkin mieluiten juurekset valmistan.
Hyvia myos masennusta hoitamaan! Niissa on samaa ainetta kuin joissakin masennuslaakkeissa (en vaan muista nimea). Luonnosta sita ei taida muualta loytaa. Ei ainakaan ruoasta.
VastaaPoistahpy~
VastaaPoistaSiispä kaamosmasennuksen aikaan kannattaa ennalta ehkäistä tai lääkitä itseään punajuurilla.
Rakastan punajuuria. Näitä pitää kokeilla heti kun ne tulevat torilla vastaan, kiitos vinkistä.
VastaaPoistaTörmäsin höyrykeitettyihin punajuuriin jossain kaupassa. En ostanut, mutta mieli teki. Punajuuret ovat niin herkullisia!!
VastaaPoistaVoisivat toki täällä Suomessakin alkaa markkinoida punajuuria paistettuina, keitettyinä jne. eikä pelkästään raakoina tai etikkaisina.
Madame Kissankulma~
VastaaPoistaSuosittelen maistamaan. Olen löytänyt niitä myös Intermarchen vihannestiskiltä.
Lilas~
Toki keitetyt punajuuret ovat hyviä ja monikäyttöisiä. Torimyyjän mukaan nämä uunissa paistetut ovat punajuurien aatelistoa.
Aika erikoisen näköinen, mutta varmaan maukas. Sitä pitänee hauduttaa kauan uunissa noin kokonaisena. Hyvä, kun kerroit, taidankin laittaa lähitulevaisuudessa punajuuri-sinihomejuustolaatikkoa.
VastaaPoistaFamu~
VastaaPoistaNiinhän sitä sanotaan, että ulkonäkö pettää. Tämä rumilus on yksi todiste siitä :)
Tryffeliksi luulin minäkin. Umpiopakattuihin keitettyihin kypsiin punajuuriin olen törmännyt. Ovat ihan hyviä, jos ei viitsi/halua itse keittää. Minulle uusi resepti on kääriä raat punajuuret folioon, jokainen erikseen ja paistaa uunissa. Paistoaikaa ei tietysti ruokaohjelmassa kerrottu, tai meni ohi korvien. Menee siis kokeiluksi, mutta ovat varmaan maukkaita.
VastaaPoistapaskeriville
Punajuuren ystävä olen minäkin. Tuli aivan vesi kielelle, kun mainitsit tuossa nuo nauriit. Muistan kun pappani kanssa haudutimme niitä riihen uunin kolosissa. Oi!
VastaaPoistaPitääkin ostaa taas punajuuria!
Paskeriville~
VastaaPoistaUskon, että foliossa kuorineen paistetut punajuuret ovat herkullisia. Niistä kun ei liukene makua eikä väriä keitinveteen, vaan kaikki säilyy paketissa.
Liisa~
Pian nautiskellaan jouluherkkuja, kuten rosollia, johon punajuuri antaa väriä ja makua. Itse kylläkin teen rosollia ympäri vuoden. On siis joulu ainainen :)