Tässä mennään

Jotain outoa on tapahtunut blogistaniassa. Blogien kommentointimahdollisuus sulkeutuu ja sivu lukkiutuu nenän edessä. Osa oman blogini itse ottamistani vanhemmista kuvista on kadonnut. Niiden tilalle on ilmestynyt varoituskolmiolla varustettu musta ruutu. Olen yrittänyt etsiä selvitystä moiseen sensuuriin, mutta eipä sitä minun olemattomilla taidoillani ole löytynyt. Mitähän tapahtuu seuraavaksi, häipyykö tekstitkin…
Ne olivat huonot uutiset. Hyvät uutiset liittyvät asunnon etsintään. Illalla olin bloggeriin turhautuneena sulkemassa tietokonetta, kun huomasin, että sähköposti on tulossa. Nykyinen vuokra-emäntä oli viestin meille kirjoittanut. Se piti ihan useampaan kertaan lukea, ennen kuin sanoma saavutti saajansa. Yhden kerran vielä konjakkilasillisen kera. Viestissään hän ehdotti, että voisimme jatkaa tässä talossa asumista entiseen tapaan, jos se vain meille sopii. Että sopiiko meille, minne sitä kodistaan haluaisi lähteä. Ensimmäinen reaktio oli helpotus ja kiitollisuus jatko-ajasta. Sitten ihmeteltiin, miksi hän oli perunut myyntipäätöksensä. Ehkä hänkin on kiintynyt tähän paikkaan, ettei halua tästä vielä luopua. Siitäkään huolimatta, että ehtii täällä olemaan vain pari viikkoa kesän aikana. Viestissä hän mainitsi, että hänen juuri eläkkeelle jääneet appivanhempansa voisivat olla täällä kesällä pitempäänkin. Lopulta tultiin siihen tulokseen, että asia ei meille kuulu. Lorautettiin konjakkipullosta onnentoivotusmaljat vuokraemännällemme, appivanhemmilleen ja ennen kaikkea itsellemme. Asunnon etsintä on ainakin toistaiseksi päättynyt. Kippis ja kulaus!


Täällä saamme edelleen asua...

..... ja näitä iltaruskoja katsella

********************************************