Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Jokaisella kirjalla, jokaisella niteellä, jonka näet täällä, on sielu. Sen kirjoittajan sielu ja niiden sielu, jotka lukivat sitä ja elivät ja unelmoivat sen kanssa. Joka kerta kun kirja siirtyy kädestä toiseen, joka kerta kun joku antaa katseensa lipua sen sivuilla, sen sielu kasvaa ja vahvistuu.
(Carlos Ruiz Zafón: Tuulen varjo)
Eiväthän vain leppäkertun varpaat palele!
VastaaPoistaJospa hämähäkki kutoisi sille lämpimät tossut ja pipon.
PoistaOn kovasti pihjalanmarjojen näköistä. Taitaa olla tulimarja sukua pihlajalle.
VastaaPoistaRunossa on kaikki kohillaan. Siinä on kiva rytmi, stemmaa loppusoinnut siis ja ajatus myös.
Enpä osaa sanoa, onko tulimarja pihlajan sukua. Pensas on täynnä teräviä piikkejä, vielä enemmän kuin orapihlajassa. Marjat taitavat olla niin tulisia, etteivät kelpaa linnuille.
PoistaKiitos pikku runoni kehuista.
Eiköhän nämä ole tyrnimarjoja. Meillä on ranta näitä täynnä. Hankala poimia, piikit vaikeuttaa ja marjat ovat ryppäinä lujasti kiinni rungossa. Mutta yhdessä marjassa on enemmän C-vitamiinia kuin esim. appelsiinissa.
VastaaPoistaEn tiedä onko tulimarja sukua terveelliselle tyrnille, jota kasvaa muuten täälläkin. Tulimarjapensaan marjat ovat myrkyllisiä, siksi ne eivät kelpaa linnuillekaan, valisti minua paikallinen asiantuntija. Uskon häntä ja jätän maistelematta :)
Poista