Näkemiin Ranska

Noin viikko sitten ranskalainen Orange-Wanadoo päätti puolestamme, että nyt on tauon paikka. Otti ja katkaisi yhteydet nettiin ihan varoittamatta. Yhtä lailla yllättäen tänään yhteys toimii taas, tosin pelottavan hitaasti.
Enpähän roikkunut netissä vaan tein lähtövalmisteluja Suomenmatkaa varten. Meille kun ne valmistelut ovat hieman enemmän kuin laukun pakkaaminen, joka onkin projektin helpoin vaihe.
Asumme Ranskassa tilavassa kalustetussa omakotitalossa, jota ympäröi suhteellisen iso piha ja puutarha. Emme omista taloa vaan olemme vuokralaisia ja samalla vähän kuin talonmiehiä. Talon omistajaperhe asuu Wienissä. He viettävät täällä vain kesälomansa, eli noin 2-3 viikkoa, useimmiten elokuussa.
Kevätmuutto alkaa siitä, että keräämme ja pakkaamme laatikoihin eri puolille taloa levittämämme henkilökohtaiset tavarat. Pesemme ja varastoimme matot, talvivaatteet, liinavaatteet jne.… Pihalla kitkemme parit kukkapenkit ja leikkaamme nurmikon, johon työhön kuluu helposti puoli päivää. Kaapit tyhjennetään ja pestään, muutenkin talo siivotaan lattiasta kattoon omistajien tuloa varten. Unohtamatta autotallia ja ulkovarastoa. Onneksi uima-allas oli mennyt epäkuntoon viime kesänä, joten sitä ei tarvitse toistaiseksi hoitaa.
Talon omistajat ovat olleet meihin tyytyväisiä ja toivovat, että tämä käytäntö jatkuu. Ei meilläkään ole valittamista. Saamme jättää tavaramme yhteen huoneista ja maksamme vuokran vain siltä ajalta kun olemme täällä. Keväisin saamme herkutella puutarhan kirsikkasadolla ja syksyllä meitä odottavat viinirypäleet, omenat ja kvittenit. Viikunat, luumut ja päärynät taitavat päätyä lintujen herkutteluhetkiin.
Talon siivouksen ohessa on ostettu viemisiä, haettu viinitilalta juomia kesäilloiksi, annettu läksiäislahjat muutamalle lähimmälle ystävälle ja naapurille. Ranskanryhmän kanssa pidimme suomalais-englantilais-ranskalaiset nyyttikestit opettajamme luona. Osa tavaroista on jo autoon pakattu. Tämä kaikki aherrus tapahtui lähes +30 asteen lämmössä. Kohtalon ivaako kylmän jakson jälkeen. No olkoon vaikka mitä, mutta huomenna auton nokka kohti suloista Savonmuata. Viikon päästä nähdään löytyykö viimekesäinen mokkula sieltä pöytälootasta ja onko valmiina palvelukseen.

                            *********************************