Menneen muistelua

Lempeästi puhalteli jouluinen tuuli mereltä päin, lempeästi lämmittivät auringon säteet vielä eilenkin. Tänään vuoroin sataa, vuoroin aurinko pilkahtaa pilvien lomasta. Aattona kävelimme vanhalle roomalaiselle sillalle katselemaan veden solinaa ja pärskeitä joen kivikkoisessa uomassa. Sitä ennen oli soitettu muutama pitkä puhelu Suomeen. Haikea oli mieli, piti silmiä kuivailla. Pari turkinkyyhkyä laskeutui tepastelemaan siihen ihan lähelle ja pyrähtipä joukkoon vielä kolme västäräkkiä. Jätimme ne etsimään joulu-ateriaansa hiekan seasta ja palasimme kotiin. Myöhemmin ajoimme vielä Carcassonneen. Kävelimme joen vartta iltapäivän auringossa koirien ulkoiluttajien joukossa heitellen sorsille vähän murusia joulun kunniaksi. Illan hämärtyessä kiertelimme myös vanhassa linnoituksessa, joka oli hillitysti valaistu ja lähes autio. Ihmiset viihtyivät paremmin värikkäästi valaistulla aukiolla, missä pyöri maailmanpyörä ja karusellit. Jäädytetty luistinrata oli täynnä vauhdikasta menoa, soitto soi, ei kuitenkaan joulumusiikki. Kojuissa myytiin kaikenlaista joulutavaraa, sekä syötävää ja juotavaa. Jätimme kaupungin valot ja palasimme kotiin omalle jouluaterialle. Joulupäivänä istuin ulkona lukemassa lahjaksi tullutta Paulo Coelhon kirjaa ”Voittaja on yksin”. Pienet kolmoset nujakoivat jaloissa ja esittivät kissa-akrobatiaa seinustan viiniköynnöksissä. Teimme myös perinteisen joulun kävelykierroksen. Tien varrella on puutarha, jonka mimosapuu on avannut ensimmäiset kukkansa aina joulun aikaan, niin nytkin. Talojen porteille oli ripustettu joulukoristeita, muoviset joulupukit kiipeilivät seinillä kohti parvekkeita ja ikkunoita. Joihinkin pääkadun varren ikkunoihin oli tehty seimi-asetelmia ohikulkijoiden ihasteltaviksi.
Pari vuotta sitten kun lapsenlapset olivat täällä joulunvietossa kävimme ajelulla kierrellen lähikyliä. Lapsille ja meillekin jäi erityisesti mieleen hirtettyjen joulupukkien kylä. Näytti siltä, että muoviset joulupukit oli ripustettu kaulasta roikkumaan parvekkeille ja ikkunoihin. Ennen joulua oli ollut kova myrsky, ehkä se oli aiheuttanut tuon ilmiön. Jälkeenpäin kun etsimme tietoa kylästä tuli mieleen, että olisiko kyseessä ollut jonkinlainen kylän asukkaiden hiljainen mielenilmaus. Aikoinaan kylän lähellä on sijainnut teollisuutta, mm. kultakaivos. Maaperään oli päässyt myrkkyjä, kuten arseenia ja syanidia. Ne tuhosivat kylän kaivot ja maaperän. Nyt teollisuuslaitokset ovat hävinneet, kultakaivos suljettu. Maaperää on yritetty puhdistaa, huonoin tuloksin. Alkuun palokunta on vienyt kylään veden. Nyt sinne on rakennettu uusi vesijohto. Lehden mukaan kylässä esiintyy enemmän keuhko- ja suolistosyöpää kuin muualla maassa.
Aattona kuuntelin netistä Yleä ja sen joululauluja. Täällä ei radiossa paljon joulumusiikkia kuulunut, vaan ihan muuta. Seuraavassa yksi suosikeistani.