keskiviikko 13. huhtikuuta 2011

Ilkeä otus


Sirokon blogissa on haaste ällökuvasta ja sen vaikutuksesta. Tässäpä minun versioni:

Pahaa aavistamatta, keskellä kirkasta päivää kohtasin tämän olion. Seisoi keskellä aurinkoista aukiota.
Onko se aikojen saatossa suosta noussut vampyyri, kenties toisen planeetan asukas tai ehkä lapsuudessa pelkoa ja jännitystä herättänyt mörkö. Seisoi siinä liikkumatta kieli suusta roikkuen ja katsoi minua ”pahalla silmällä”. Olisinpa ottanut jalat alleni ja paennut, mutta ei, valokuva piti saada.
Seuraavana päivänä puhkesi käsivarteen kutiava ihottumaläiskä. Sitä en uskaltanut valokuvata, jos vaikka suuttuu ja alkaa laajemmalle levitä.


  ****************************************

5 kommenttia:

  1. Se on maahinen,suon henki, lapsuudentuttu, ihan selvästi, mutta mitä se tekee teiän torilla. Ei ainakaan tykännyt tulla valokuvatuksi kun iski pahalla silmällä.
    On todella outo, siis mistä se on tehty, näyttää joltain paperityöltä. Vai voiko olla luonnostaan joku kelottunut palmun runko.. uskalsitko koskea. Jännä.
    Kaikkea teillä siellä onkin.

    VastaaPoista
  2. Sirokko ~
    Luulisin, että kyseessä on aito luonnontuote, bambu. Outo kuvakulma muutti teoksen maahiseksi. Se ei valitettavasti löydy kylän torilta vaan sattui eteen upeassa puistossa noin 300 kilometriä meiltä pohjoiseen päin. Kirjoittelen tuosta kiehtovasta paikasta lisää ehkä myöhemmin.

    VastaaPoista
  3. Aika iljettavan nakoien ollakseen bambu. Kuoleen kalan tapainen. Beurk!

    VastaaPoista
  4. Muotonsa on kuin muumimaailman hattivateilla ja jotain samaa olen aistivinani Tylypahkan häiritsijöissä, ankeuttajissa. Imevät kaiken ilon ihmisistä pois. Mokoma vielä ihottumankin muistoksi jätti, huh. Onneksi varoitit. Kierrän kaukaa jos vastaan tulee. Muistatko Savon ennenvanhaiset iilimadot? Ai niin, mutta iilit olisivat lääkkeiksi. Eli ei ihan kuvasi otukseen täsmää.

    Jännä että tyhjään aukkoon jään tuijottamaan... enkö irti pääse ensinkään :)

    VastaaPoista
  5. hpy ~ ja Lastu ~
    Kiitos kommenteistanne ja pelko pois. Kuvan olio on nyt nimeltään Mörkö Maahinen. Uhkailin sitä vuorostani iilimadoilla. Se lupasi tästä lähtien vain ystävällisiä hymyjä valokuvaajille :).
    Ihottumanikin on jo parantunut.

    VastaaPoista