Kaksivuotiaan juhlintaa

Tämä blogi juhli kahta vuottaan syöden ja tanssien. Ensimmäinen vuosipäivä jäi bloginpitäjältä huomaamatta. Toki Anttilan tanssi keväisellä niityllä juhlisti silloin merkkipäivää ikään kuin vahingossa. Tämänkin vuosipäivän huomasin vasta tänään, mutta menköön eilinen rilluttelu sen piikkiin.

Kevään lämpöennätykset ehtivät pudota normaalilukemiin kun kylän senioriklubin sunnuntailounas toteutui pitemmän kaavan mukaan. Me viihdyimme tilaisuudessa reilut kuusi tuntia, mutta musiikki ja tanssi jäivät vielä jatkumaan. Lattialle jäi liihottelemaan noin 50 sitkeää juhlijaa, eli puolet koko yleisöstä. Klubin puheenjohtaja sijoitti meidät kahden mukavan ranskalaispariskunnan viereen.

Tilaisuus alkoi tervetuliaismaljalla tuttuun tapaan. Alkupalat, ankanmaksa paahtoleivällä salaatteineen sai juomaksi makeahkon viinin. Seuraavaksi pöytään tuodut lehtitaikinatortun sisällä olevat Saint Jacques – kampasimpukat tarjoiltiin valkoviinin kera.

Pari tuntia siinä vierähti. Pöytänaapurit kyselivät kaukaisesta kotimaastamme ja kertoivat mitä mikin ruokalaji sisälsi. Sitten pitikin tehdä tilaa vatsaan seuraavalle ruokalajille. Sen tehtävän hoiti lasillinen rommia, jossa kellui pari sitruunasorbettipalloa. Oli niin vahvan makuista, että ajattelin jättää ”trou Normandin” väliin. Ranskalainen pöytäseurue lähes järkyttyi moisesta laiminlyönnistä. Neljä suuta ja kahdeksan kättä saivat minut uskomaan, että myrkky on nieltävä. No, maassa maan tavalla.

Vahva liemi aiheutti puheensorinan ja naurunpyrskähdyksien muuttumisen äänekkäämmiksi. Taustalla soitellut pieni orkesteri aloitti tanssimusiikin. Osa väestä siirtyi keinumaan tanssilattialle, osa lauloi kuorossa salia kiertelevän solistin kanssa.

Reilun tunnin päästä ruokailu jatkui vasikanpaistin tarjoilulla. Laseihin kaadettiin punaviiniä. Hyvin tärkeä osa ruokailua on juustotarjotin, josta seuraavaksi sai valita mieluisiaan makuja.

Oli taas tanssin vuoro. Tällä kertaa saimme osallistua seniori-ikäisten ”muskariin”. Tanssijoiden jono kierteli salia pöytien lomassa, sitten mentiin neljän hengen ryhmissä eteen ja taakse, kumarruttiin lähes konttaamaan käsivarsiporttien alta. Sirtakin ja charlestonin hyppely alkoi jo hengästyttää. Sopivasti olikin kuohuviinin, suklaakastikkeen, jäätelöllä ja kermavaahdolla täytettyjen tuulihattujen vuoro.

Suut makeina tanssi jatkui. Jossakin vaiheessa oli kuppeihin kaadettu kahvia. Klubin puheenjohtaja lirautti laseihin vielä tilkan konjakkia. Vaihdettiin poskisuukkoja ja luvattiin tavata toukokuisella bussimatkalla Espanjaan Gironan kukkaisjuhlille.

Suomalaispari päätti juhlansa kauniiseen valssiin, huomasi yllättäen olevansa ainoa pari lattialla ja sai lopuksi kannustavat aplodit. Poskisuukoin hyvästeltiin pöytäseurue, kevein jaloin ja iloisin mielin kipitettiin kotiin.





                          *****************************************************