sunnuntai 29. tammikuuta 2012

Äänestysmatka

Rautatie/Matin ja Liisan junamatka (Kuva: Pentti Sormunen)

Kolkon asemahallin metallisella penkillä he istuvat kylki kyljessä. Neljästä heiluriovesta virtaa kulkijoita joka suuntaan. Nopeat askeleet kopisevat kivilattiaan, matkalaukkujen pyörät rullaavat vikuroiden vetäjiensä perässä. Istujat puristavat matkalippuja tiukasti hyppysissään, tuijottavat valotaululla vilistäviä numeroita ja kirjaimia.

Edellisestä junamatkasta Ranskassa on kulunut jo lähes 30 vuotta. Siitä hassusta lastenlipulla kuljetusta junamatkasta Pariisi - Rambouillet. Kielitaidoton pariskunta osti lipun automaatista. Kolmesta vaihtoehdosta valittiin halvin lippu, joka ylpeänä ojennettiin junassa lipuntarkastajalle. Tarkastaja oli ”Mennään bussilla-sarjan” kiukkuisen hitlerinviiksityypin kaksoisolento. Ymmällään ja noloina istuvat huijarituristit saivat kuulla kunniansa, kunnes joku ystävällinen kanssamatkustaja suivaantui turistiparkojen puolesta ja tarkastajan korvat alkoivat muuttua punaisiksi. Tarkastaja heitti liput turistien jalkoihin ja jatkoi puhisten matkaansa. Kanssamatkustajat antoivat aplodit rohkealle turistien puolustajalle. Pian juna saapui määräasemalle, turistit poistuivat kiitellen pelastajaansa kaikilla osaamillaan kahdella kielellä. Paluumatkalle Pariisiin turistit ostivat automaatista kalleimman vaihtoehdon, mutta junassa ei ollutkaan lipuntarkastajaa.

Nykyinen matka sujui mukavammin. Pariskunta muisti ”kompostoida” eli leimata lippunsa ennen asemalaiturille menoa. Nousivat oikeaan junaan, löysivät varatut paikkansa. Tosin joutuivat pahoitellen pyytämään heidän paikoillaan istunutta herraa siirtymään muualle. Noin tunnin kestänyt junamatka Toulouseen sujui mukavasti maisemia katsellen. Suurkaupungin keskustassa oli varsin rauhallista. Kaduilla oli tilaa kulkea ja katsella vanhojen rakennusten julkisivuja ja koristeellisesti taottuja parvekkeiden metallikaiteita. Määränpäänä kulkijoilla oli Salle Audhuy, ennakkoäänestyspaikka. Lämmin tunne ailahti sinivalkoisessa sydämessä kun Ranskan ja EU:n lippujen lisäksi rakennuksen pihalla liehui Suomen lippu. Pariisista paikalle tulleella vaalivirkailijalla oli aikaa jutella mukavia. Siinä sivussa äänestys sujui leppoisasti sääntöjen mukaan. Kansalaisvelvollisuuden täyttämistä juhlistamaan kokoontui lähikadun viehättävään ravintolaan lounaalle kuusi suomalaista äänestäjää. Taas kerran sai todeta maailman pienuuden. Kaukana kotoa tutustuivat toisiinsa saman kylän asukkaat. Jo lapsuuskesiään mummolassa viettänyt nuori mies ja samalla järvellä kuhia uisteleva pariskunta. Tekipä mieli kajauttaa yhteislauluna ”Kallavesj, kallavesj suarines ja salamines…”
Lounaan jälkeen osa seurueesta palasi työpaikoilleen, loppujoukko käveli vielä kierroksen kaupungilla. Poikkesi toviksi maleksimaan Galeries Lafayetteen tyylikkäiden tavaroiden keskelle. Muistoksi äänestysmatkasta keittiötarvike-osastolta löytyi teräksinen kahvimitta. Kotimatka sujui jo rutiinilla täpötäydessä junassa, kanssamatkaajina viikonlopun viettoon lähteneitä opiskelijoita.

              ****************************************************************

11 kommenttia:

  1. Onm se hyvä, kun ulkomailla asuessa tai muuten ollessa voi tuon äänestyksen hoitaa. Onhan se eräänlainen kunnia etkä niinkään velvollisuus.

    Saa sitten nähdä, kumpi ehdokkaista saa ainakin 6 vuoden työrupeaman.

    VastaaPoista
  2. Jänniä olette tekin junamatkalla kokeneet Matin ja Liisan tapaan!
    Hienoa, että kävitte äänestämässä!
    Tervetuloa blogini lukijaksi!

    VastaaPoista
  3. mummeli:
    Olen vaalitulokseen tyytyväinen voitti sen kumpi tahaansa ehdokkaista. Hyviä ovat molemmat.

    Marleena:
    Tervetuloa Vieraille poluille.
    Junamatkoja tulee tehtyä tosi harvoin, varsinkaan ulkomailla. Siitä syystä taisi olla Matti ja Liisamainen olo.
    Kiva blogi sinulla, lumikuvat viehättivät.

    VastaaPoista
  4. Joskus kansalaisvelvollisuuden täyttäminen vaatii vähän enemmän. Hienoa, että kävitte äänestämässä!

    VastaaPoista
  5. Ina:
    Äänestysmatka oli kaikin puolin mukavaa vaihtelua. Suunnitellaan jo uutta junaretkeä.

    VastaaPoista
  6. Onneksi saitte "puolustajan" kun tarkastaja huusi kuin palosireeni. Huumorintaju oli tainnut virkaintoisella jäädä kotiin. Olisi vain puhutellut teitä pilke silmäkulmassa lapsosiksi :).

    Liisan ja Matin junamatka on aina tapahtumista täysi. Tuo kuvakin ihastuttaa.

    Ihmettelen miten Ahon tyyli puree minuun aina vain. Oikea euforian nostattaja. Niin ovat blogisi tarinatkin.

    VastaaPoista
  7. Hienosti sujui Liisan ja Matin äänestysreissu ja vanhat junakokemukset palautuivat mieleen huumorin siivittäminä. Uskon, että on mieluisaa tavata saman kylän asukkaita noin yllättäen.

    VastaaPoista
  8. Junat ovat inspiroineen kirjailijoita ja elokuvan tekijöitä kautta aikojen. Sinunkin tarinasi kiehtoo. Tytär inhoaa junia niissä kolme vuotta runsaasti istuneena. Suomessa junat myöhästelevät paljon.

    VastaaPoista
  9. Lastu:
    Muistorikas oli se Pariisin junamatka ja sattuihan sillä matkalla toinenkin kommellus, joka on jälkeenpäin naurattanut. Sekin pitäisi kirjoittaa muistiin, ennen kuin häviää kokonaan mielestä.

    Famu:
    Tyytyväisiä ovat Matti ja Liisa matkaansa ja uusiin mukaviin tuttaviinsa.

    Mayo:
    Tervetuloa Vieraille Poluille. Ei tämä pariskunnan reissu ollut ihan Paul Therouxin Suuren junamatkan veroinen, mutta kun edellisestä oli kulunut jo aikaa, tuntui jännittävältä. Tällä kertaa junat olivat minuutilleen aikataulussa, mikä taitaa Ranskassa olla enemmän poikkeus kuin sääntö. En ihmettele yhtään jos matkustaminen myöhästelevissä junissa ei enää kolmen vuoden kokemuksien jälkeen kiehdo.

    VastaaPoista
  10. Junamatkasta haaveilen minäkin, jonain päivänä sen toteutankin. Äänestysreissu tehtiin autolla Nizzaan. Navigointi oikeaan osoitteeseen sujui lähes mutkitta ja opasteita oli laitettu kiitettävästi, joten ihan äänestyspaikallekin löydettiin muiden suomalaisten kanssa. Tuppisuisia olivat kanssaäänestäjät, vaikka kuopilaisiakin joukossa kuului olevan.;)

    VastaaPoista
  11. Lilas:
    Kovin erilaisia olivat äänestyskokemuksemme. Meille jäi mukavat muistot tapaamistamme suomalaisista. Toulouseen menemme uudestaan maaliskuun lopulla senioriklubin matkalle katsomaan Puna-armeijan laulu- ja tanssiesityksiä.
    Junamatka Montpellieriin odottelee ajatuksissa sopivan keväistä ajankohtaa.

    VastaaPoista