torstai 1. marraskuuta 2012

Kauan sitten


Kivitornin luona askeleet

laahaavat surullisia muistoja.

Kahleiden raskas taakka

ja hän, joka kääntää selkänsä.

Tuoksuvat hiukset

viimeinen katse

unohdettu linnan tyrmään.



V
artiosotilas - nuorukainen

kuin varhainen kevät.

Vain tuulen loputon kuiske

kaltereiden takana,

jää hyvästi

tuntematon yksinäinen.

******************************

6 kommenttia:

  1. Uljas linna, ei ihme, että se siivitti sinut runoilemaan. Minulle tuli sekä linnasta, että runostasi mieleen Olavinlinna ja sen tarina.
    Varmasti monet linnat kätkevät surullisa muistoja seiniensä sisäpuolelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuon vanhan linnoituksen historiaan mahtuu monta tarinaa. Se on nähnyt verisiä taisteluja, tappavia tauteja, juonitteluja, ristiretkiä, elämää vuosituhannen ajalta.

      Poista
  2. Missäs noin hieno linnuse seisoo? Onko Carcassone?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se on Carcassonnen la Cité, Euroopan suurin keskiaikainen linnoitus, yksi hieno kohde Unescon maailmanperintölistalta.

      Poista
  3. Upea linna kätkee sisäänsä surun ja ilon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se onkin kuin satulinna lukemattomine tarinoineen, prinsseineen ja prinsessoineen.

      Poista